Kemiönsaaresta ja Raumalta löytyneissä merikotkissa lintuinfluenssaa 20.01.2017 14:31

Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa on varmistunut uusia lintuinfluenssatapauksia. Kemiönsaaresta ja Rauman saaristosta Elintarviketurvallisuusvirasto Eviraan lähetetyistä merikotkista on todettu korkeapatogeenista…

Vesilintukannat uhattuna Kaakkois-Euroopan poikkeuksellisen talven vuoksi 20.01.2017 13:31

Ankara talvi koettelee Kaakkois-Eurooppaa ja useilla vesilintujen tärkeillä talvehtimisalueilla vesistöt ovat jäässä. AEWA (Afrikan-Euraasian vesilintujen suojelusopimus) kehottaa hätätoimenpiteisiin…

Suomen riistakeskus ja Vincit avasivat Oma riista -palvelun lähdekoodin 20.01.2017 8:45

Oma riista -palvelun lähdekoodi on avattu. Suomen riistakeskus avasi lähdekoodin Github-palvelussa yhteistyössä Vincitin kanssa. Suomen riistakeskuksen Ari Kontiainen:…

Uudistettu metsästäjätutkinto 17.01.2017 9:00

Uudistetut Metsästäjän opas, vapaaehtoinen metsästäjätutkintokoulutus sekä metsästäjätutkinto muodostavat vastuullisuuden koulutusohjelman uusille metsästäjille. Koulutusohjelman suorittanut saa hyvät lähtökohdat aktiiviselle…

Karttaselaimeen tuki Oma riista -alueille yhteistyössä Suomen riistakeskuksen kanssa 13.01.2017 12:23

Esimerkkikuva Oma riista -alueesta Karttaselaimen Android-versiossa Karttaselain on yksi monista Oma riista -yhteensopivista palveluista.  Karttaselaimen Android-versioon on nyt…

Kennelliiton metsästyskoiratyöryhmä vierailulla Erätalolla 12.01.2017 12:12

Kennelliiton metsästyskoiratyöryhmä vierailee tänään torstaina 12.1. Metsästäjäliiton toimistolla Riihimäellä. Tapaamisessa keskustellaan ajankohtaisista metsästyskoiriin liittyvistä aiheista, kuten suden poikkeuslupametsästyksen tilanteesta ja koiravahingoista. Lisäksi pohditaan nuorisoyhteistyön kehittämistä Metsästäjäliiton ja metsästyskoirajärjestöjen välillä ja luodaan tilannekatsaus hankkeeseen, jonka tarkoitus on liittää suomenpystykorvalla metsästys Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle.

Poliisin tiedote koskien 7.1. – 8.1.2017 viikonlopun susijahtia Kanta-Hämeessä 11.01.2017 8:37

Lauantaina 7.1.2017 poliisille oli tullut ilmoitus, jossa Hämeenlinnan Rengossa metsästäjät ilmoittaneet, että heidän suorittamaansa laillista jahtia häiritään. Poliisipartio…

Rusakon metsästyksen loppukiri 9.01.2017 14:00

Erikoisviljelmille, puutarhakasveille tai rehupaaleille vahinkoja aiheuttavat rusakot ja metsäjänikset on syytä poistaa metsästysaikana. Jäniseläinten metsästysaika päättyy helmikuun lopussa.…

Ensimmäiset susiluvat Etelä-Hämeeseen ja Pohjois-Karjalaan 5.01.2017 16:01

Suomen riistakeskus on myöntänyt kaksi sutta koskevaa poikkeuslupaa yhteensä neljän eläimen metsästämiseen. Poikkeusluvat on myönnetty Etelä-Hämeeseen ja Pohjois-Karjalaan…

Maa- ja metsätalousministeriö esittää rajoitettua ahmojen metsästystä 5.01.2017 9:13

Maa- ja metsätalousministeriö esittää suurimmaksi sallituksi saalismääräksi 8 ahmaa pohjoisen ja itäisen poronhoitoalueen kannanhoitoalueella. Rajoitettu metsästys halutaan sallia merkittäviä porovahinkoja aiheuttavien yksilöiden poistamiseksi. Metsästyksen sallimisen jälkeen seurattaisiin, miten se vaikuttaa alueen ahmavahinkojen määrään. Poikkeusluvat myöntäisi Suomen riistakeskus.

Marraskuun 2016 kanta-arviossa Luonnonvarakeskus arvioi, että Suomessa on noin 220–250 ahmaa. Ahmakanta on moninkertaistunut 15 vuodessa. Ne elävät pääosin pohjoisilla tunturialueilla ja itäisillä metsäalueilla. Alpiinisen vyöhykkeen ahman on katsottu olevan viimeisimmässä luontodirektiivin kuusivuotisarvioinnissa suotuisalla suojelutasolla. Tunturi-Lapin (pohjoisen ja itäisen poronhoitoalueen kannanhoitoalueen pohjoisosan) ahmakanta onkin osa elinvoimaista Skandinavian ahmapopulaatiota. Lisäksi Itä-Lapin (pohjoisen ja itäisen kannanhoitoalueen Venäjään rajoittuvan osan) ahmakanta on osa Venäjän elinvoimaista ahmapopulaatiota. Esityksen määrä 8 ahmaa ei tulisi vaikuttamaan ahman suojelutasoa heikentävästi. Sekä Ruotsi että Norja metsästävät ahmoja lammas- ja porovahinkojen vähentämiseksi.

Ahma aiheuttaa kaikista suurpedoista eniten vahinkoja porotaloudelle. Ahman tappamia poroja on ilmoitettu tänä vuonna jo 2744, joka on lähes pari sataa poroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Laskennallinen ahmojen aiheuttama vahinko on 6,26 miljoonaa euroa. Ennakkoarvioiden perusteella poronhoitoalueen suurpetojen aiheuttamat vahingot tulevat olemaan n. 10,5 miljoonaa euroa. Komission Suomelle sallima maksuvaltuus on enintään 10 miljoonaa porovahingoissa.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:

neuvotteleva virkamies Sami Niemi, p. 0295 162 391
ylitarkastaja Janne Pitkänen p. 040 867 2667

Maa- ja metsätalousministeriö esittää rajoitettua ahmojen metsästystä porovahinkojen vähentämiseksi 4.01.2017 15:37

Maa- ja metsätalousministeriö esittää suurimmaksi sallituksi saalismääräksi 8 ahmaa Pohjoisen ja Itäisen poronhoitoalueen kannanhoitoalueella. Ahmojen rajoitettu metsästys halutaan…

Poistouhan alla olevilla yhdistyksillä viimeinen hetki ilmoittaa jatkosta 4.01.2017 11:53

Yhdistysrekisteriä ylläpitävä Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) poistaa toimintansa lopettaneita yhdistyksiä rekisteristä tammikuun aikana. Poistettavien listalla olevilla yhdistyksillä on…

Metsästysradiot ja koiratutkat vapautetaan luvista 2.01.2017 10:49

Yksi Metsästäjäliiton pitkäaikainen tavoite toteutui. Viestintävirasto vapauttaa vihdoin luvanvaraisuudesta metsästysradiot, lupaa tähän asti edellyttäneet koiratutkat, radiomikrofonit ja 60 GHz:n alueen kiinteät radiolinkkilaitteet. Uudet määräykset astuivat voimaan 1.1.2017.

Määräysmuutoksilla vapautetaan luvanvaraisuudesta seuraavat laiteryhmät:

  • Harrastus- ja työyhteyksiin käytettävät radiolähettimet, jotka toimivat ainoastaan RHA68-kanavilla (kaksikymmentäkuusi 25 kHz:n levyistä radiokanavaa taajuusvälillä 67 – 72 MHz).
  • Jäljitys- ja seurantalähettimet, jotka toimivat taajuuksilla 155,400;155,425; 155,450; 155,475; 155,500 ja 155,525 MHz.
  • Radiomikrofonit taajuusalueilla 174 – 230 MHz ja 470 – 694 MHz.
  • Kiinteät radiolinkkilaitteet taajuusalueella 59 – 63 GHz.

Luvasta vapauttaminen koskee ainoastaan määräysten 15 ja 4 mukaista käyttöä ja vaatimustenmukaisia laitteita.

Muutos ei edellytä toimenpiteitä niiltä, joilla on voimassa oleva radiolupa.

Lisätietoja:

Apulaisjohtaja Tapio Penkkala
p. 02 9539 0434

Tuomas Hallenberg Metsästäjäliiton puheenjohtajaksi 30.12.2016 16:17

Kuvassa vasemmalta Metsästäjäliiton uusi varapuheenjohtaja Ilkka Mäkelä ja uusi puheenjohtaja Tuomas Hallenberg.
Metsästäjäliiton ylimääräinen liittokokous pidettiin Seinäjoella 30.12. Kokouksessa liiton piirit valitsivat uuden hallituksen ja puheenjohtajan aiemmin eronneiden tilalle. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Tuomas Hallenberg ja varapuheenjohtajaksi Ilkka Mäkelä.
 
Tuoreen hallituksen muut jäsenet ovat Jukka Hautala (Pohjanmaa), Ahti Lukkaroinen (Etelä-Häme), Timo Minkkinen (Uusimaa), Kalevi Korhonen (Lappi), Petteri Lampinen (Suur-Savo), Jani Nuijanmaa (Keski-Suomi), Pekka Julkunen (Pohjois-Savo), Antti Kuivalainen (Pohjois-Karjala), Timo Lähdekorpi (Satakunta) ja Harri Käsmä (Kainuu).
Varajäseniä ovat Sinikka Uusitalo (Keski-Pohja), Juha Sormunen (Kymi), Pauli Nyström (Pohjois-Häme), Lars Kärkinen (Svenska Österbotten), Veli Seikola (Varsinais-Suomi) ja Mikko Äijälä (Oulu).

Koulutukseltaan Hallenberg on Joensuun yliopistosta valmistunut metsänhoitaja, MMM ja MBA. Hän on työskennellyt muun muassa metsäyhtiö UPM:n vaneriteollisuuden raaka-ainehuollon johtajana sekä kansainvälisissä tehtävissä YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:ssa sekä UPM:n metsäosastolla useissa tehtävissä, kuten hankintapäällikkönä, korjuu-ja logistiikkajohtajana ja keskistetyn ohjauksen johtajana Pohjois-Euroopan puunhankinnassa. Työuransa kautta hänellä on hyvät suhteet metsäyhtiöihin sekä maa- ja metsätalousministeriöön.

Hallenberg on aktiivinen metsästäjä ja kanakoiraharrastaja. Hän on asunut eri puolilla maata ja siten jäsenenä useassa suomalaisessa ja yhdessä virolaisessa metsästysseurassa. Vapaaehtoinen maanpuolustustyö mm. Karjalan Prikaatin killassa ja Suomen Reserviupseeriliitossa kuuluu myös Hallenbergin harrastuksiin.  Sotilasarvoltaan hän on reservin kapteeni.

Hänellä on mittava kokemus järjestötoiminnasta ja hallitustyöskentelystä. Tällä hetkellä Hallenberg toimii mm. metsäpuiden siemeniä tuottavan Siemen Forelia Oy:n ja Suomen suurimman taimiyhtiön Fin Forelia Oy:n hallitusten puheenjohtajana. Perheeseen kuuluu vaimo, kaksi lasta ja kaksi karkeakarvaista saksanseisojaa. Perheessä on jo kolme metsästyskortin haltijaa. Hän puhuu suomen lisäksi englantia, ranskaa ja ruotsia.
 
"Kokous meni rakentavissa merkeissä, Hallenberg toteaa. "Yhteisenä tavoitteena on jatkaa Metsästäjäliiton toiminnan ja palvelujen kehittämistä jäsenten etua ajatellen."

Suden poikkeuslupien haku on alkanut 29.12.2016 10:06

Suden suurimmaksi saalismääräksi poronhoitoalueen ulkopuolella tuli 53 sutta, ja poikkeuslupien haku on alkanut. Riistakeskus aloittaa hakemusten käsittelyn 2.1. Lupa-ajat tulevat olemaan enintään 21 vuorokautta.

Poikkeuslupaharkinta on aina tapauskohtainen. Harkinnan perusteena voivat olla muun muassa susien aiheuttamat vahingot ja turvallisuusriskit, kuten toistuvat pihakäynnit, sekä sosiaaliset syyt. Poikkeuslupaharkinnassa otetaan huomioon myös, millaisista yksilöistä sen hetkinen susisaalis koostuu. Erityisesti seurataan alfanaaraiden päätymistä saaliiksi. Metsästys tulee keskittää nuoriin yksilöihin.

Käsittelyn nopeuttamiseksi hakemukset toivotaan jätettävän sähköisenä Suomen riistakeskukseen. HUOM! poikkeuslupa 41 A §, vahinkoperusteinen, suurpedot. Hakemusalue tulee rajata tarkasti. Hakemukset ovat julkisia asiakirjoja.

Lisätietoja:
Sauli Härkönen, Julkisten hallintotehtävien päällikkö, Suomen riistakeskus
p. 029 431 2104, sauli.harkonen@riista.fi

53 suden kiintiö on täysin alimitoitettu 22.12.2016 15:44

Maa- ja metsätalousministeriö vahvisti asetuksella, että suden vuotuinen kaatokiintiö metsästysvuosille 2016–2018 on poronhoitoalueen ulkopuolella 53 sutta. Lausunnolla olleen asetusluonnoksen määrää nostettiin 13 sudella tarkentuneen kanta-arvion vuoksi. Asetus tulee voimaan 28.12. Metsästys voi alkaa joustavasti heti luvan myöntämisen jälkeen.

Metsästäjäliitto esitti lausunnossaan 75 suden kiintiötä, joten tämä luku on täysin alimitoitettu. Joulukuun arviossa Luke ilmoitti laumamääräksi 32–38. Tämäkin on hyvin varovainen arvio, sillä esimerkiksi Pohjois-Karjalassa Metsästäjäliitto ja riistakeskuksen aluetoimisto päätyivät laskennoissaan 19 laumaan, mutta Luken arvioon niistä päätyi vain 14. Lisääntyneet pihakäynnit ja vahingot kertovat, että kanta jatkaa kasvuaan viime vuoden kannanhoidollisesta metsästyksestä huolimatta.

Tällä kiintiöllä kasvu vain kiihtyy. Koirien käyttö on tihentymäalueilla jo nyt lähes mahdotonta. Yhteiskunnallisesti tärkeät toimet, kuten hirvikannan säätely ja suurriistavirka-apu vaativat toimivia koiria, joita voi kouluttaa ilman jatkuvaa hengenvaaraa. Tällä menolla tilanteesta tulee täysin kestämätön. Tarpeen mukaan tulisi olla mahdollista poistaa kokonainen ongelmalauma tai yksittäinen ongelmasusi.

Tähän kiintiöön lasketaan poronhoitoalueen ulkopuolella myös esimerkiksi vahinkoperusteisilla luvilla saatu saalis, poliisin määräyksellä lopetetut sudet sekä liikenteessä tai laittomaan metsästykseen kuolleet sudet. Lupaharkinnassa kiintiön käyttöön vaikuttaa myös se, minkälaisista yksilöistä sen hetkinen saalis koostuu. Erityisesti Riistakeskus seuraa alfanaaraiden päätymistä saaliiksi.

Uusi asedirektiiviesitys ei ole voitto vaan kompromissi 22.12.2016 8:20

EU:n neuvosto ja parlamentti saavuttivat alustavan yhteisymmärryksen uudesta ampuma-asedirektiivistä. Jos mitään yllättävää ei tapahdu, direktiivi hyväksytään lopullisesti maaliskuussa 2017. Suomella on sen jälkeen 15 kuukautta aikaa sovittaa muutokset aselainsäädäntöön.

Metsästäjäliitto on ollut aktiivisesti mukana muiden asiaan liittyvien järjestöjen kanssa Ampumaharrastusfoorumissa sekä pohjoismaisessa ja kansainvälisessä metsästysjärjestöjen ampuma-asetyöryhmässä. Olemme pyrkineet kaikin keinoin vaikuttamaan siihen, että absurdeilta kiristyksiltä vältyttäisiin.

Mikään median mainostama suuri voitto tämä ei todellakaan ole, sillä metsästäjiä ja aseharrastajia koskevia kiristyksiä on luvassa. Mutta järjettömimmät sudenkuopat on sentään onnistuttu välttämään monen järjestön, harrastajien ja muutaman asialle omistautuneen poliitikon sitkeän edunvalvontatyön ansiosta. Suuri kiitos kaikille tässä vaikeassa väännössä mukana olleille!

Lupien määräaikaisuuden määrittely riippuu Suomen viranomaisista

Lupien määräaikaisuus on kaikkein laajimmin aseharrastajia koskettava kohta tässä esityksessä. Siinä todetaan, että kaikkia aselupia tulee arvioida vähintään viiden vuoden välein, ja niitä voidaan jatkaa, jos edellytykset ovat yhä olemassa. Tämä on varsin tulkinnanvaraista, ja lopullinen käytäntö riippuu paljon Suomen viranomaisista. Helpoimmillaan kyseessä voisi olla Suomessa jo nyt käytössä oleva jatkuva monitorointijärjestelmä. Tiukimmillaan yhä uudelleen tapahtuvat jaksottaiset luvanhakuprosessit tukkisivat nykykokoisen lupahallinnon kokonaan.

Uusien aseiden oleelliset osat merkittävä

Tuore esitys edellyttää, että kaikki aseet ja aseiden oleelliset osat, jotka on valmistettu tai tuotu EU:hun direktiivin voimaanastumisen jälkeen, on varustettu pysyvällä merkinnällä (valmistaja, valmistusmaa, valmistusvuosi ja sarjanumero). Pienissä osissa riittää pelkkä numero. Oleellisiksi osiksi katsotaan piippu, runko tai kehys, luisti, rulla, lukko tai sulkulaite.

Merkintä on lisärasite valmistajille, ja harrastajille se todennäköisesti näkyy aseen hinnassa. Tämä on silti selvä parannus alkuperäiselle esitykselle, jossa harrastaja olisi joutunut teetättämään merkinnät kaikkiin kaapista löytyviin aseisiin.

Alle 18-vuotiailla yhä mahdollisuus harrastaa

Pääsääntöisesti luvat voidaan myöntää vain 18 vuotta täyttäneille. Alle 18-vuotiaalle voidaan kuitenkin myöntää lupa hankkia ase muulla tavoin kuin ostamalla (lahja, periminen, rinnakkaislupa) ja pitää huoltajan suostumuksella asetta hallussaan metsästystä tai urheiluammuntaa varten, kunhan huoltaja tai muu aseluvan omaava aikuinen ottaa vastuun aseen säilyttämisestä. Alkuperäisessä esityksessä haluttiin estää nuorten erä- ja ampumaharrastus kokonaan.

Aseiden säilytyskäytännöt kansallisesti päätettävissä

Esitys jättää jäsenmaille paljon harkintavaltaa säilytyksen suhteen. Maiden tulee luoda aseiden ja ampumatarvikkeiden säilytystä ja valvontaa koskevat säännöt, joilla minimoidaan riski niiden päätymisestä vääriin käsiin. Suomessa on jo valmiiksi Euroopan tiukimpiin kuuluvat säilytyssäädökset, joten tämän suhteen ei pitäisi olla odotettavissa mitään lisämuutoksia.

Itselataavia ei kategorisesti kielletä, mutta byrokratia lisääntyy

Itselataavien kohtalo on ollut tiukimman väännön alla. Esityksessä luokitellaan tuliaseiden lupakategoriat uudelleen. Kiellettyyn, eli A-kategoriaan siirtyvät mm. automaattiaseet, jotka on muutettu itselataaviksi sekä sellaiset keskisytytteistä patruunaa ampuvat lyhyet ampuma-aseet, joilla on mahdollista ampua lataamatta yli 20 laukausta ja pitkät ampuma-aseet, joilla on mahdollista ampua lataamatta yli 10 laukausta.

Varsin erikoiseksi säädöksen tekee se, että direktiivin perustelujen mukaan aseet, joihin on konkreettisesti kiinnitetty yli 10/20 patruunan lipas, tulisivat kielletyksi.  Käytännössä siis esimerkiksi metsästysperusteisesti hankittu itselataava kivääri säilyy kategoriassa B7 (luvanvaraiset aseet), jos siihen on kiinnitettynä korkeintaan 10 patruunan lipas. Jos patruunakapasiteetti ylittyy, ase on kielletyssä A-kategoriassa. Direktiivi mahdollistaa kuitenkin luvan myöntämisen myös A-kategorian aseisiin esim.  ampumaurheilu- ja keräilypoikkeuksin.

Pitkien lippaiden hallussapito edellyttää poikkeuslupaa

Esityksessä kielletään yli 10 (pitkät aseet) tai yli 20 (lyhyet aseet) patruunaa vetävien lippaiden hankkiminen henkilöiltä, joilla ei ole hankintaan oikeuttavaa poikkeuslupaa. Jos esimerkiksi itselataava kivääri on myönnetty metsästysperusteisesti, luvan haltija ei voi jatkossa edes omistaa pitkän aseen yli 10 patruunan lipasta kyseisellä luvalla. Selkeimmän tulkinnan mukaan tämä tarkoittaa, että jos sinulla ei ole poikkeuslupaa kielletyn lippaan pitoon, aselupa peruutetaan, jos hallustasi tavataan yli 10 patruunan lipas.
Nykyinen kirjoitusasu antaa tosin mahdollisuudet laveampaankin tulkintaan. Kansallisessa lainsäädännössä tulee ottaa selkeästi kantaa siihen, että esimerkiksi deaktivoidussa aseessa oleva, luvalliseen aseeseen täysin sopimaton lipas ei johtaisi aserikosepäilyyn.

Etäkauppa yksityishenkilöiden välillä vaikeutuu merkittävästi

Esitys edellyttää, että aseiden, aseen osien ja ampumatarvikkeiden etäkaupassa asealan elinkeinonharjoittaja, viranomainen tai viranomaisen edustaja tarkastaa ostajan henkilöllisyyden ja hankkimisluvan viimeistään tuotetta luovutettaessa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että etämyynti suoraan myyjältä asiakkaalle ei enää onnistu, vaan tavara on toimitettava esimerkiksi aseliikkeeseen, joka tarkistaa asiakirjat ennen tavaran luovuttamista. Muutos vaikeuttaa monen harrastajan elämää, muttei sentään estä etäkauppaa kokonaan, mikä oli alkuperäisen esityksen tavoite.

Jatkoa seurannee

Terrori-iskujen jälkeen EU-tasolla tehtiin varsin selväksi, että muutoksia aseenomistukseen tulee. Oli enää kyse siitä, että mihin raja onnistutaan vetämään. Mikäli tästä versiosta ei päästä sopuun, seuraava versio voi ikävä kyllä olla jopa huonompi, sillä tätä kompromissia vastustivat myös ne tahot, jotka halusivat kieltää paljon enemmän. Kaiken kukkuraksi esitys määrää komission selvittämään viiden vuoden välein parlamentille ja neuvostolle uudistetun direktiivin vaikutukset sekä esittämään tarvittaessa uusia ehdotuksia. Käytännössä tämä tarkoittanee, että komissio tulee esittämään aina viiden vuoden välein kaikkea sitä, mitä ei aiemmin ole saatu läpi. Eli edunvalvonnan tarve lisääntyy kaiken aikaa. Ja tarvitaan entistä enemmän yhteistyötä metsästäjien, urheiluampujien, reserviläisten ja muiden aseharrastajien ja järjestöjen kesken.

Metsästäjäliitto jatkaa tiivistä yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa vaikuttaakseen direktiivin ongelmakohtiin ennen lopullista nuijan kopautusta. Mutta mikäli se runnotaan tällaisena läpi, on ensiarvoisen tärkeää keskittyä siihen, että Suomessa direktiivin linjauksia tulkitaan järkevästi.

Riistahallinnon digitalisoituminen tulee metsästäjille kalliiksi 20.12.2016 14:59

Maa- ja metsätalousministeriö esittää isoja muutoksia Suomen riistakeskuksen ja riistanhoitoyhdistysten julkisten hallintotehtävien maksuihin 2017–2019. Osa maksuista laskee, mutta osaa aiotaan nostaa kohtuuttomasti. Riistakeskus ja maa- ja metsätalousministeriö korostavat, että riistakeskus on yhteiskuntaa palveleva julkisoikeudellinen laitos. Sen toiminta kustannetaan kuitenkin täysin metsästäjien voimin. Metsästäjäliitto paheksuu lausunnossaan metsästäjien rahastusta yhteiskuntaa hyödyttävistä toimista ja katsoo, että näiltä osin toimintaa tulisi tukea verovaroin.

Ohjelmistokehitystä ei tule kustantaa riistavahinkovaroin

Lupahallinto-ohjelmiston kulut tulisi maksaa verovaroista, koska sen vaatimukset tulevat yhteiskunnalta. Ohjelmistokehitykseen on ohjattu jo merkittäviä summia riistavahinkojen korvaamiseen tarkoitetuista kaatolupamaksuista. Samaan aikaan maanomistajat valittavat metsästäjille taimikkotuhoista, mutta metsästäjien pyyntilupamaksuina tähän tarkoitukseen maksamat miljoonat eivät näytä kulkeutuvan maanomistajille.

Riistahallinto haluaa teettää ja maksattaa saman työn metsästäjillä

Metsästäjäliitto pitää törkeänä, että ministeriö esittää metsästäjien tekemän talkootyön laskemista mukaan kustannuksiin. Metsästäjät tekevät talkootyötä sen vuoksi, että kustannukset pysyisivät alhaalla. Nyt tähän uhrattu aika ja vaiva katsotaan kuitenkin syyksi korottaa maksuja, jolloin koko talkootyön ajatus kääntyy päälaelleen.

 

Taulukko: Esimerkkejä kaavailluista muutoksista. Pykälien tarkemmat selitykset löytyvät täältä.

Lupatyyppi Nykyinen maksu (€) Uusi maksu (€)
ML 10 § Pyyntiluvat 85 115
ML 26 § Hirvieläimen pyyntiluvat 65 90
ML 40 § Lupa eräisiin riistanhoidollisiin toimenpiteisiin 80 100
ML 42 § Vierasperäisen eläimen maahantuonti ja luontoon laskeminen 160 140
ML 52 § Koirakokeet ja koiran kouluttaminen 75 110
ML 41 §:n, 41 a §:n 1 momentin, 41 b §:n 1 momentin, 41 c §:n ja 41 d §:n nojalla annetut päätökset 120 70
ML 41 §:n 3 momentin ja 49 a §:n nojalla annetut kiellettyjen pyyntivälineiden ja pyyntimenetelmien käyttöä koskevat päätökset 165 70
ML 41 a §:n 3 momentin ja 41 b §:n 2 momentin nojalla annetut päätökset 60 200
ML 41 §:n 3 momentin nojalla annetut pysyvästi ja pitkäaikaisesti liikuntarajoitteista koskevat päätökset 130 125

 

Tarkempia huomioita hintamuutoksiin

Liitto kannattaa hinnan laskemista metsästyslain 42 §:n nojalla annetusta päätöksestä, mutta näissäkin lupahallinto-ohjelmiston kulut tulisi maksaa verovaroista, koska ohjelmiston vaatimukset tulevat yhteiskunnalta.

Liitto kannattaa hinnan laskemista metsästyslain 41 §:n ja 41 a §:n 1 momentin tai 41 b §:n 1 momentin tai 41 c §:n tai 41 d §:n sekä metsästyslain 41 §:n 3 momentin ja 49 a §:n nojalla annetusta kiellettyjen pyyntivälineiden ja pyyntimenetelmien käyttöä koskevasta päätöksestä, koska on sosiaalisesti kestämätöntä, jos vahingonkärsijä joutuu maksamaan täyden lupakäsittelyn kustannuksia vastaavan maksun estääkseen omaisuutensa suojelemisen.

Metsästäjäliitto pitää yli 230 prosentin hinnan nousua metsästyslain 41 a §:n 3 momentin ja 41 b §:n 2 momentin nojalla annetusta päätöksestä  kohtuuttomana. Valtaosa kuluista tulisi maksaa verovaroista, koska lisääntyneen byrokratian vaatimukset tulevat yhteiskunnalta ja EU:lta.

Metsästäjäliitto pitää 20 euron maksua metsästäjätutkinnon vastaanottamisesta aikuisille sopivana, mutta esittää, että ala-ikäisille suoritus olisi ilmainen tai selvästi matalampi.

Liitto pitää 20 euron ampumakoemaksua kustannuksiin nähden suurena. Pääosin koetoiminta tapahtuu talkootyönä ja on nurinkurista, että asiakkaiden tekemä talkootyö nostaa heille koituvia kustannuksia.

Metsästäjäliiton mielestä 27 euron maksu ampuma-aselain (1/1998) 45 ja 53 a §:ssä tarkoitetusta harrastuksen aktiivisuudesta annettavasta todistuksesta pitäisi laskea 20 euroon, koska pääosin todistelun valmistelee asiakas.

Metsästäjäliiton lausunto löytyy kokonaisuudessaan täältä.

 

Susikanta on vahva metsästyksestä huolimatta 15.12.2016 13:06

Kannanhoidollisen metsästyksen väitetään romahduttaneen susikannan. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuorein arvio osoittaa, että näin ei ole suinkaan käynyt. Lisääntyneet pihakäynnit ja vahingot kertovat, että kanta jatkaa kasvuaan metsästyksestä huolimatta.

Susilaumojen määrä on tuntuvasti suurempi kuin lokakuussa arvioitiin

Petoyhdyshenkilöiden havainnot osoittivat, että Luken lokakuinen 23–28 lauman arvio ei pitänyt lähellekään paikkaansa, kuten Metsästäjäliitto lausunnossaan ennakoi. Nyt siihen tuli virallistakin varmennusta, sillä joulukuun arviossa Luke ilmoitti laumamääräksi 32–38. Tämäkin on hyvin varovainen arvio, sillä esimerkiksi Pohjois-Karjalassa Metsästäjäliitto ja riistakeskuksen aluetoimisto päätyivät laskennoissaan 19 laumaan, mutta Luken arvioon niistä päätyi vain 14.

Koirien käyttö on tihentymäalueilla lähes mahdotonta. Yhteiskunnallisesti tärkeät toimet, kuten hirvikannan säätely ja suurriistavirka-apu vaativat toimivia koiria, joita voi kouluttaa ilman jatkuvaa hengenvaaraa.

Metsästäjäliitto paheksuu, ettei joulukuun kanta-arviota toimitettu lausunnonantajien käyttöön, vaikka se päiväyksen mukaan valmistui jo ennen määräpäivää. Liitto paheksuu myös sitä, ettei arviosta ole tiedotettu juuri lainkaan, eikä sitä löydy Luken tai maa- ja metsätalousministeriön sivuilta.

Sulan maan arviosta tulee luopua

Kun lokakuun arvio julkistettiin, mediassa alkoi voimakas metsästäjien syyttely. Kannanhoidollisen metsästyksen todettiin epäonnistuneen ja laumojen hajonneen, vaikka Lukenkin mukaan laumoja on vaikea varmentaa ilman lunta. Metsästäjäliitto vaatii, että tästä tilannetta vääristävästä arviosta luovutaan.

Metsästäjäliitto esittää suurimmaksi sallituksi saalismääräksi 75 sutta

Metsästäjäliiton mukaan kannanhoidollinen kokeilu oli onnistunut, ja metsästystä tulee ehdottomasti jatkaa. Ja nyt kun kanta-arvio nousi reilusti, sen tulee näkyä lupamäärissä.

Susikannan kehitys sekä koira- ja kotieläinvahingot antavat selkeän viitteen, että lähtökohta suurimmaksi sallituksi saalismääräksi olisi 75 yksilöä esitetyn 40 sijaan. Luke on todennut, että susikannasta voi poistua (luonnollinen poistuma huomioiden) 30 prosenttia kestävyyttä vaarantamatta. Tarpeen mukaan tulee olla mahdollista poistaa kokonainen ongelmalauma tai yksittäinen ongelmasusi.

Eduskunnalta tunnustusta Metsästäjäliiton luonnonhoitotyöstä 14.12.2016 10:35

Suomen Metsästäjäliitto saa ensimmäistä kertaa ympäristöministeriöltä 50 000 euron yleisavustuksen, joka osoitettiin lisätalousarviokäsittelyssä Ympäristöministeriön momentille 35.01.65. Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon vuodelle 2017. Erityisen tyytyväinen liitto on tunnustuksesta metsästäjien tekemää riistanhoitotyötä kohtaan, jonka merkitys luonnon- ja ympäristönhoidolle on kiistaton.

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaoston puheenjohtaja Timo Heinonen on tyytyväinen, että Metsästäjäliitto saadaan ympäristönhoidon valtionavun piiriin. ”Metsästäjäliitto on tehnyt aina laajaa ympäristötyötä, mutta aiemmin heidän hakemuksensa on hylätty lähinnä yhdistyksen nimen johdosta. Halusimme nyt korjata asian eduskunnan budjettikäsittelyssä. Metsästäjäliitto on jäsenseurojensa kanssa rakentanut esimerkiksi yli 2 000 kosteikkoa ja myös kannanhoidolliset toimenpiteet ovat huomattavia", Heinonen toteaa.

Metsästystä harrastava kansanedustaja Lasse Hautala pitää erittäin myönteisenä, että Metsästäjäliitto pääsi mukaan valtion avustukseen. ”Metsästäjäliitto tekee tärkeää luonnonhoito ja -suojelutyötä mm. edistämällä kosteikkojen rakentamista, riistaruokintaa ja muuta riistakantojen hoitoa.”

Metsästäjäliitto on hyvillään, että se erikseen mainitaan merkittävänä ympäristö- ja luonnonsuojelutyötä tekevänä järjestönä, ja että ympäristöministeriön on hyväksyttävä myös muiden hallinnonalojen vastaavaa työtä tekevät järjestöt nimestä riippumatta. Lisäksi on hienoa, että nyt koko momentin käyttötarkoitus arvioidaan ympäristöministeriön toimesta uudelleen, juuri kuten liitto hakemuksessaan esitti.

Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Panu Hiidenmiehen mukaan päätös on oikeansuuntainen, mutta liiton jäsenmäärään ja toimintaan suhteutettuna riittämätön.  ”Metsästäjäliitto kiittää eduskunnan valtiovarainvaliokuntaa ja ympäristöjaosta siitä, että lisätalousarvioon saatiin tämä määräraha. Oikea paikka yleisavustuksen myöntämiseen olisi kuitenkin tulevaisuudessa maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan momentti 30.40.50. ja vähintään 500 000 euron määräraha. Metsästäjäliiton kuva on selkeytynyt riistahallintolain myötä, ja yhdistyksen vaikuttavuus on lisääntynyt. Tämä vaatii keskustelua riistanhoitomaksujen uudelleen ohjaamisesta, ja maa- ja metsätalousministeriön on otettava tässä selkeämpi rooli.”

Riistanhoito- ja pyyntilupamaksuista annetun lain (616/1993) 3 § mahdollistaa varojen ohjaamisen jo nyt muun muassa riistanhoitotoimenpiteisiin ja muuhun riistatalouden edistämiseen, valtakunnallisten metsästäjäjärjestöjen suorittamaan valistustyöhön sekä metsästysseurojen riistanhoitoa edistävien ja maanomistajien suorittamien riistan elinympäristöä merkittävästi parantavien hankkeiden toteuttamiseen.

Toiminnanjohtaja Hiidenmiehen mukaan Metsästäjäliitto katsoo voivansa olla vahvasti mukana tässä työssä. ”Metsästäjäliitto on 2 700 metsästysseuran voimin valmis ottamaan vastuuta lisää. Liiton 160 000 jäsenen ja valtion tuen kautta pystymme vastaamaan niihin kansalaisjärjestöyhteiskunnan haasteisiin ja tehtäviin, joita mm. ympäristö- ja luonnonsuojelujärjestöt ovat jo vuosikymmeniä Suomessa hoitaneet. Tämä tunnustus on hyvä alku kohti tätä päämäärää.”

Lisätietoja:

Panu Hiidenmies
Toiminnanjohtaja
p. 040 534 6967

Jaska Salonen
Yhteyspäällikkö
p. 040 561 5076