Ministeri Leppä: pentutehtailua karsitaan viranomaisten yhteistyöllä, ongelmaa ylläpitää ostajien sinisilmäisyys 23.04.2018 9:35

Pentutehtailu on epäeettistä ja vastuutonta toimintaa, joka aiheuttaa kärsimystä ja todellisen riskin eläinten ja kansanterveyden näkökulmasta. Toimintaa pyritään…

Määrärahat eivät riitä viime vuoden suurpetovahinkojen täysimääräiseen maksamiseen 20.04.2018 12:19

Suurpetojen vuonna 2017 aiheuttamat vahingot olivat 11,9 miljoonaa euroa. Valtion talousarviossa suurpetovahinkoihin varattu 8,9 miljoonan euron määräraha ei…

Valkohäntäpeurojen määrä yhä voimakkaassa kasvussa 20.04.2018 8:56

Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan Suomessa on noin 98 000 valkohäntäpeuraa (95 % luottamusväli 93100 – 103800). Kasvua edellisvuodesta…

Merimetsolle halutaan Itämeren laajuinen kannanhoitosuunnitelma 20.04.2018 8:25

Merimetso runsastuu edelleen Itämerellä. Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa linnut syövät jo niin paljon kalaa, että se vaikuttaa tietyillä…

Metsästäjäliitto kannattaa alueellisesta hirvikannan hallintaa 18.04.2018 22:29

Elinvoimainen hirvikanta on arvokas asia. Metsästäjäliitto pitää tärkeänä, että maanomistajia kuullaan hirvitiheystavoitteiden asettamisessa. Määrään liittyvä ongelma on aluesidonnainen, ja siksi yleinen hirvikannan leikkaus ei ole järkevää.

Hirvet voivat aiheuttaa mittavia metsätuhoja erityisesti runsaslumisilla talvilaidunalueillaan. Elinkelpoinen, metsästettävä hirvikanta on tärkeä asia, mutta samalla vahinkojen tulee pysyä hallinnassa.

Metsästäjäliiton toiminnanjohtajan Heli Siitarin mukaan nykyinen laki tarjoaa säätelyyn monia mahdollisuuksia: yhteislupa-alueilla metsästystä voidaan ajallisesti ja paikallisesti kohdistaa ongelma-alueisiin.

Hirvieläinten tiheystavoitteet asetetaan alueellisissa riistaneuvostoissa, jotka tekevät tiivistä yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa. Riistaneuvostossa on riistanhoitoyhdistysten edustajien lisäksi edustajat maakuntaliitosta, ELY-keskuksesta, metsäkeskuksesta sekä alueellisesti merkityksellisestä maanomistajajärjestöstä. 

- Hirvikanta on muutakin kuin pelkkä hirvien lukumäärä. Kannan laadulla, kuten naaraiden ja urosten lukumäärän suhteella, on ekologista merkitystä. Sukupuolten lukusuhde vaikuttaa mm. hirven lisääntymiseen. Metsästyksellä kantaa hoidetaan haluttuun suuntaan ottaen huomioon sukupuoli- ja ikäjakauma. Hirvi on tärkeä saaliseläin muunmuassa suurpedoille. Hirvikantaa tulee siis hoitaa kokonaisuutena, Siitari painottaa. 

Metsästäjäliiton tavoitteena on elinvoimaiset riistakannat ja haittojen pitäminen hallinnassa. 

Metson soidin käynnistymässä – kamera seuraa soidinta Keski-Suomessa 18.04.2018 10:15

Kaksi Keski-Suomen Metsoparlamentin riistakameraa seuraa Petäjävedellä metson soidinta. Käynnistyvän soitimen tunnelma tiivistyy vapuksi. Liiketunnistimella varustettu riistakamera lähettää 5 sekunnin…

Nuori metsästäjä: Haaveiletko omasta hirvikoirasta? 13.04.2018 13:46

Rytysuon Kennel lahjoittaa alle 18 -vuotiaalle metsästäjälle jämtlanninpystykorvan urospennun yhteistyössä Suomen Metsästäjäliiton kanssa.

Reino ja Rauno Kovero Rytysuon kennelistä haluavat lahjoittaa huhtikuun alussa syntyneen Rytysuon Jahti -pennun innokkaalle hirvimetsästyksestä kiinnostuneelle nuorelle.

Haluamme auttaa yhden nuoren eteenpäin metsästäjän polulla lahjoittamalla metsästyskaveriksi hyväsukuisen koiran. Ja toki samalla näytämme esimerkkiä muille nuorten harrastuksen tukemisesta, Reino Kovero kertoo.

Rytysuon Jahti on yhdistelmästä FI KVA Onnivaaran Xani ja FI KVA Karh 1 Tuike Salon Foxi. Jahti-pentu luovutetaan uudelle omistajalleen toukokuun lopussa madotettuna, sirutettuna ja eläinlääkärin tarkastamana.

Opastamme ja tuemme Jahti-pennun uutta nuorta omistajaa koulutuksessa ja eteenpäin viemisessä, Reino lupaa.

Tuleva omistajaa tuetaan myös koiran kustannuksissa: Jotta pentu ja omistaja pysyisivät kartalla, b-bark lahjoittaa koiranpaikannuslaitteen uudelle parivaljakolle. Lisäksi kansanedustaja Eero Reijonen lahjoittaa 400 euroa koirankopin ja koiratarhan rakentamiseen. 

Miksi Jahti-pennusta tulisi harrastuskaveri juuri sinulle?

Jahti-pennun omistajaksi voivat hakea kaikki koiran kanssa hirvimetsästyksestä kiinnostuneet nuoret. Hakijan tulee olla innokas metsästäjä, alle 18-vuotias ja omata metsästyskortti sekä hirvenmetsästysoikeus tai mahdollisuus siihen.

Hakemukseen tulee lisätä vapaamuotoiset perustelut, miksi juuri sinä olisit tuleva hirvikoiraharrastaja. Lisäksi hakemuksesta tulee löytyä hakijan yhteystiedot ja hakijalla tulee olla huoltajan suostumus koiran hankintaan. Hakemukset tulee lähettää viimeistään 15.5. mennessä sähköpostitse: koveroreino@gmail.com.

Metso-leirikalenterit julkaistu 12.04.2018 16:45

Mini-Metso leiriläisiä Sodankylässä kesällä 2017

 Metso-leirit

Metso-leirit ovat erä- ja riista-aiheisia nuorisoleirejä, joita Metsästäjäliiton piirit järjestävät eri puolilla Suomea. Leirillä lapset ja nuoret oppivat eränkäyntiin, riistanhoitoon ja metsästykseen liittyviä asioita turvallisesti ja hauskasti samanhenkisessä seurassa. Monilla Metso-leireillä voi myös suorittaa metsästäjätutkinnon.

Leirikalenterit:

Metso ja Metsästys-Metso-leirit

Mini-Metso-leirit

Ilmoittaudu pian, leirit täyttyvät nopeasti!

On aika suunnitella riistapeltoja 12.04.2018 10:00

Riistalle tarkoitetut pellot tarjoavat suojaa ja ruokaa sekä ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta. Kasvivalikoimasta riippuen riistapelloista hyötyvät riistan ja muiden…

Torbjörn Larsson Pohjoismaiden metsästäjäjärjestö NHA:n puheenjohtajaksi 6.04.2018 20:10

Torbjörn Larsson

"Kansainvälinen yhteistyö on ratkaisevaa Euroopan ainutlaatuisten alueellisten metsästysperinteiden säilyttämisessä ja edistämisessä", NHA:n tuore puheenjohtaja Torbjörn Larsson kommentoi.

"Pohjoismaiden metsästäjäjärjestön on otettava, yhdessä Euroopan muiden metsästysmaiden kanssa, entistäkin proaktiivisempi rooli osoittaakseen laajemmasta näkökulmasta, miten metsästys edistää merkittäviä ympäristö-, luonto- ja yhteiskunnallisia arvoja. Euroopan 7 miljoonan metsästäjän etujen on aina oltava etusijalla, kun tehdään päätöksiä metsästys- ja luonnonvarojen hoidosta. "

Torbjörn Larsson valittiin kolmeksi vuodeksi Pohjoismaiden metsästäjäjärjestön puheenjohtajaksi.

Majavajahdilla ehkäistään vahinkoja 4.04.2018 8:59

Keväisellä majavajahdilla ennaltaehkäistään paikallisia metsä- ja peltovahinkoja. Keväinen luonto tarjoaa pyytäjälle lisäksi aineettomia arvoja. Viimeisten arvioiden mukaan Suomen…

Vieraspeto supikoira pitää pysäyttää Lapissa 3.04.2018 12:00

Metsästys on tärkein keino estää supikoiran leviäminen kohti pohjoista. Keväthanget ovat tehokkainta aikaa supikoirien poistoon ennen kesän lisääntymisaikaa.…

Paraisilta löytyneellä merikotkalla H5-lintuinfluenssa 29.03.2018 8:52

Varsinais-Suomesta on löytynyt kevättalven ensimmäinen lintuinfluenssatapaus. Paraisten Sydmossa huonokuntoisena kiinniotetulla merikotkalla on todettu korkeapatogeeninen eli korkeaa kuolleisuutta linnuille…

Vähimmäisampujasääntö käyttöön hirven pyyntilupien käsittelyssä Inarissa 28.03.2018 14:16

Pohjois-Suomessa 8 §:n alueella valtionmaiden ampujamääriä koskeva vähimmäisampujasääntö otetaan vuoden 2018 hirven pyyntilupaharkinnassa käyttöön myös Inarin osalta. Valtion…

Uusi Digi-Jahti on ilmestynyt 22.03.2018 9:41

Digi-Jahdin uusi numero on ilmestynyt tänään torstaina 22.3. Vastaa lehden lopussa olevaan palautekyselyyn 5.4. mennessä ja osallistut sadan euron arvoisen HongKong-tavaratalojen lahjakortin arvontaan. Lahjakortteja arvotaan kaksi.

Digissä on tällä kertaa nuorisoteema. Kerromme Metsästäjäliiton #nuoretseuraan-kampanjasta ja muistutamme, millainen on nuorisoystävällinen seura. Nuori metsästysseuran johtokunnan jäsen kertoo ajatuksiaan seuratoiminnasta ja annamme vinkit riistapolun järjestämiseksi nuorille.

Lisäksi digilehdessä jatkuu metsästyskoirien pentukoulutussarja. Tällä kertaa vuorossa on saksanmetsästysterrieri.

Lehden kotisivulla voit valita, haluatko lukea Digi-Jahdin suomeksi vai ruotsiksi. Kun sähköpostiosoitteesi on liiton jäsenrekisterissä, saat aina tiedon lehden ilmestymisestä. Jäsenrekisterin kirjautumisohjeet löydät täältä.

Löydät Digi-Jahdin täältä

Luke toivoo metsästäjiltä villisikanaaraiden kohtuja kannan arviointia varten 21.03.2018 11:48

Luonnonvarakeskus kerää villisikanaaraiden kohtuja porsastuoton selvittämiseksi kannan arviointia varten.  Koska porsastuotto vaihtelee ikäluokittain, eläimestä tarvitaan  myös alaleuan valokuva, jonka perusteella tehdään ikäarvio.

Huom! Evira maksaa 60 euron palkkion myös niistä villisioista, joiden kohtunäyte on toimitettu Lukeen, sillä Luke ilmoittaa kaikista kohtunäytteistäEviraan.

Kohdun irroittaminen

Ota sisäelimet ja suolet yhtenä kappaleena ulos ja etsi peräsuoli. Kohtu on kooltaan vaihteleva Y:n muotoinen elin, jonka runko-osa on peräsuolen ja virtsarakon välissä, peräsuolen alapuolella (katso kuva). Runko-osasta haarautuvat oikea ja vasen kohdunsarvi. Naaraan koko, ikä sekä mahdolliset tiineydet vaikuttavat kohdun kokoon. On tärkeää saada mukaan kohdun sarvet munasarjoineen. Jos naaras on kantava, varo puhkaisemasta kohdun sarvia, koska alkiot katoavat pienestäkin reiästä helposti. 

 

Alaleuan valokuvaaminen iänmääritystä varten

Leikkaa posken lihas oheisen kuvan mukaisesti ja vedä pehmytkudos sivuun siten, että alaleuan poskihampaat tulevat esiin. Ota alaleuan hammasrivistä valokuva suoraan sivulta niin, että kaikki poskihampaat näkyvät mahdollisimman hyvin (katso kuva).

 

 

Näytteiden lähettäminen

Kohtujen lähettämistä varten villisika-alueen riistanhoitoyhdistyksiin toimitetaan pohjausaumasäkkejä, nippusiteitä, lähetteitä ja suojapusseja.

Pakkaa jäähdytetty kohtu pohjasaumasäkkiin ja sulje säkki nippusiteellä. Täytä lähetteeseen metsästäjän nimi ja puhelinnumero, kaatopaikka ja aika mukaan lukien kellonaika. Sulje lähete suojapussiin ja solmi pussi pohjasaumasäkkiin nippusiteen kohdalle. Pakkaa säkki laatikkoon, joka on vuorattu esim. sanomalehtipaperilla. Lisää merkiksi ”villisika” paketin päälle. Lähetä säkki mieluiten alkuviikosta matkahuollon kautta osoitteeseen: Luonnonvarakeskus, Yliopistokatu 6, 80100 Joensuu. Luke maksaa lähetyksen.

Lähetä valokuvat Luken nettipalvelun kautta. Täytä palvelussa tietolomake ja liitä mukaan alaleuasta otettu valokuva Liitä valokuva –painikkeen avulla.

Lisätietoja:

Maija Wallen, tutkimusmestari
p. 029 532 7501

Jyrki Pusenius, tutkija
p. 029 532 7407

Metsästäjäliitto antoi komissiolle vastineen Luonto-Liiton susiselvityksestä 9.03.2018 10:18

Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari vieraili EU:n suurpetoseminaarissa Euroopan parlamentissa 7.3. Luonto-Liitto esitteli siellä maanantaina julkaistun selvityksensä sudenmetsästykseen myönnetyistä poikkeusluvista. Metsästäjäliitto laati selvitykselle vastineen ja luovutti sen tilaisuudessa Euroopan komission luonnonvarapääomayksikön johtaja Humberto Delgado Rosalle sekä muille paikalla olleille tahoille.

Luonto-Liiton selvitys ei perustu nykyiseen lupakäytäntöön

Luonto-Liitto toteaa, että susilupia myönnetään nykyisin lähinnä pelkoperusteisesti ja vaihtoehtoisia menetelmiä ei hyödynnetä riittävästi. Tämä tieto on kuitenkin vanhentunutta, sillä selvitys tarkastelee vain yhden metsästysvuoden (2016–2017) lupapäätöksiä. Nykyinen lupakäytäntö on huomattavasti tiukempi, ja lupia ei myönnetä pelkin sosiaalisin perustein.

Kannanhoidon tulisi olla joustavaa ja perustua luotettavaan kanta-arvioon

Kun suden kannanhoitoa suunnitellaan tämän päivän Euroopassa, on toki ymmärrettävä ihmisten aiheuttaman kuolleisuuden merkitys, mutta samalla huomioitava suden hyvä lisääntymiskyky. Kannan koko voi vaihdella hyvin paljon vuoden aikana. Siksi kannanarviointia pitäisi tehdä nykyistä useammin. Tällä hetkellä hyödynnetään lähes vuoden vanhaa tietoa ajalta ennen kevään pentueiden syntymistä. Sen jälkeen on muodostunut myös useita uusia laumoja. Luonnonvarakeskus on myös todennut, että koska kannanarviointimenetelmä on muuttunut, tulokset eivät ole suoraan verrannollisia aiempiin vuosiin.

Susi mukautuu erinomaisesti vallitseviin oloihin

Luonto-Liitto toteaa selvityksessään, että susi ei ole vuosien saatossa muuttanut käyttäytymistään. Lisäksi selvityksessä mainitaan sen mukautuvan hyvin vallitseviin oloihin. Metsästäjäliitto on vahvasti samaa mieltä, että susi sopeutuu todella monenlaisiin oloihin. Tämän ovat viime aikoina todistaneet muun muassa ranskalaiset lammastilalliset, jotka ovat joutuneet jatkuvasti keksimään uusia keinoja torjua susivahinkoja.

Se, ovatko sudet muuttuneet rohkeammiksi, on vielä avoin kysymys.  Rajaseutujen kulkijasta on tullut koko Suomen kylien asukki. Susihavaintomäärä onkin kasvanut 5 856:sta (joista 1 170 pihakäyntiä) 15 164:een (3 887 pihakäyntiä) vuosien 2012–2017 välillä. Metsästäjäliitto pitää kannanhoidon perustana riittävän laadukasta kannanarviota, jota varten liitto on kannustanut metsästäjiä aktiiviseen havainnointiin. Havaintoaktiviteetti on myös siis noussut, ja seurantajaksolla levinneisyysalue on laajentunut ja kattaa aiempaa enemmän tiiviimmin asuttuja alueita. Erityisellä mielenkiinnolla odotamme kevään 2018 kanta-arviota.  

Kestävä kannanhoito edellyttää laillista sudenmetsästystä

Metsästäjäliitto tukee objektiivista, tieteellistä suurpetojen kannanhoitoa sekä puolueetonta tiedonvälitystä sidosryhmien välillä. Liitto pitää kestävää, laillista metsästystä oleellisena osana kannanhoitoa.

Ensimmäinen todettu hirvieläinten näivetystautitapaus Suomessa 8.03.2018 12:38

Suomessa on ensimmäistä kertaa todettu hirvieläinten näivetystautia (chronic wasting disease, CWD). Tauti löytyi 15-vuotiaasta, itsestään kuolleesta hirvestä Kuhmossa. Elintarviketurvallisuusvirasto Evirassa tehtyjen tutkimusten tulokset on varmistettu EU-vertailulaboratoriossa. Näivetystautia voi esiintyä hirvieläimissä, ja se johtaa aina eläimen kuolemaan. Taudin ei tiedetä tarttuneen ihmiseen.

Aiemmin hirvieläinten näivetystautia on todettu Euroopassa ainoastaan Norjassa. Vuoden 2018 alusta taudin esiintymistä on seurattu tehostetusti Suomessa ja viiden muun EU-maan alueella.

Suomessa taudin esiintymistä on tutkittu jo vuodesta 2003 alkaen. Tähän mennessä tutkituista noin 2 500 näytteestä tautia ei ole aiemmin todettu. Nyt taudin seurantaa tehostetaan Kuhmon ja Kainuun alueella.  Metsästäjille annetaan tarvittaessa lisäohjeita ennen seuraavan metsästyskauden alkua.

Hirvieläinten näivetystaudin ei tiedetä tarttuneen ihmiseen. Hirvieläinten lihaa voi syödä turvallisesti eikä lihan myyntiä tai vientiä rajoiteta. Varotoimenpiteenä elävien hirvieläinten, kuten porojen, vienti muihin maihin pysäytetään toistaiseksi.

CWD on hirvieläinten hitaasti etenevä, aina kuolemaan johtava sairaus. Näivetystauti kuuluu prionitauteihin ja se on sukua naudan BSE-taudille (bovine spongiform encephalopathy) ja muille TSE-taudeille (tarttuva spongiforminen enkefalopatia). Sitä esiintyy yleisesti Pohjois-Amerikassa. Kuhmosta löydetyn hirven tauti ei ole pohjoisamerikkalaista, tarttuvaa näivetystaudin muotoa, vaan Norjassa todetun kaltaista, satunnaisesti yksittäisistä hirvieläimistä löytyvää taudin muotoa.

Lue lisää täältä.

Lisätietoja:

Johtaja Leena Räsänen, p. 050 388 6518 (elintarviketurvallisuus)
Yksikönjohtaja Terhi Laaksonen, p. 040 159 5812 (eläintautien valvonta)
Erikoistutkija Sirkka-Liisa Korpenfelt, p. 050 351 0308 (laboratoriotutkimukset)
Tutkimusprofessori Antti Oksanen, p. 044 5616491 (villieläintaudit)
Neuvotteleva virkamies Kajsa Hakulin, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295 162361 (kansallinen ja EU-lainsäädäntö)

Sari Järvisestä Metsästäjäliiton uusi viestintäpäällikkö 6.03.2018 15:46

Sari Järvinen on aloittanut 5.3.2018 Metsästäjäliiton viestintäpäällikkönä. Koulutukseltaan Järvinen on maatalous- ja metsätieteiden maisteri. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa HKScan Oyj:llä vastaten konsernin tuottajaviestinnästä ja markkinoinnista.

Viestintäpäällikön tehtävä on Metsästäjäliitossa uusi, ja Järvisen tehtäviin kuuluvat sisäisen viestinnän sekä media- ja sidosryhmäviestinnän suunnittelu, ohjaus ja kehittäminen sekä viestinnän seuranta ja arviointi.

- Odotan innolla, että pääsen hyödyntämään osaamistani metsästäjien ja metsästyksen hyväksi sekä tuomaan metsästyksen yhteiskunnallista merkitystä laajemmin esille, Järvinen sanoo.

Sari Järvinen työskentelee Metsästäjäliiton keskustoimistolla Riihimäellä. Hänet tavoittaa sähköpostilla sari.jarvinen@metsastajaliitto.fi tai puhelimitse 0400 620 199.

Osallistu Metsästäjän terveys- ja hygieniakoulutukseen! 26.02.2018 12:00

Villisika
Koulutuksessa käydään läpi mm. afrikkalaiseen sikaruttoon ja muihin ajankohtaisiin eläintauteihin liittyviä asioita.

Metsästäjille on kevään aikana tarjolla ennätysmäärä riistankäsittelyn hygieniakoulutusta. Kun jahtiporukasta löytyy koulutuksen käynyt henkilö, niin hän saa tarkastaa ruhon ja sisäelimet jo pyyntipaikalla, jos liha aiotaan viedä leimattavaksi. Koulutuksessa tarjolla myös ajankohtaista, huipputason tietoa esimerkiksi riistaeläinten sairauksista, kuten afrikkalaisesta sikarutosta ja hirvieläinten näivetystaudista (CWD).

Metsästäjien terveys- ja hygieniakoulutus on erityisen hyödyllinen seuroille, jotka myyvät riistanlihaa, mutta myös perusmetsästäjä saa siitä tarpeellista tietoa. Koulutus on teoriapohjainen eikä sisällä käytännön lihankäsittelyä. Koulutuksen käyneet kirjataan Eviran viralliseen rekisteriin ja he saavat Koulututetun metsästäjän kortin.

Koulutuksen oppikirjana toimii Metsästäjän terveysoppi, jota myy Eräkontti Oy 

Katso kevään koulutukset ja ilmoittaudu heti!