Evira kampanjoi satamissa afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi 7.12.2017 10:00

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira kampanjoi afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi Helsingin satamissa. Sikoja tappava virustauti on levinnyt hälyttävästi lähialueillamme, ja sitä esiintyy…

Uusi Jahti ilmestyy tänään 4.12.2017 12:15

Jahti-lehden uusi numero ilmestyy tänään maanantaina 4.12. Uuden lehden kannessa komeilee metsäjänis.

100-sivuinen lehti pitää sisällään koosteen Suomen suurimmista peijaisista, raportin Euroopan susikannan kasvusta sekä syyssorsastusta lumipuvussa. Lisäksi kerrotaan valkohäntäpeurakannan hoidosta ja haulikon oikean tähtäyskuvan muodostumisesta. Jahtipohdintoja-palstalla kirjoittaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. Mukana on myös Juha K. Kairikon katsaus sadan vuoden takaisiin metsästysoloihin. Mukavia lukuhetkiä ja hyvää itsenäisyyspäivää sinivalkoisen lehden kera!

Metsästäjäliiton jäsenet voivat lukea Jahdin näköislehden jäsenrekisterin kautta. Kirjaudu jäsenrekisteriin ja klikkaa vasemmasta sivusta kohtaa Materiaalit.

Aselaki muuttui 1.12.2017 1.12.2017 17:13

Katso tärkeimmät muutokset Suomen riistakeskuksen koulutusportaalista.  

Villisian aitauspyyntiä kehitetään 1.12.2017 10:33

Huoli afrikkalaisen sikaruton (ASF) leviämisestä suomalaisten villisikojen välityksellä on johtanut villisikaan liittyvän lainsäädännön tarkistamiseen, useat säädösmuutokset tähtäävät metsästyksen…

Metsästäjäliitto hakee avustusta ympäristöministeriöltä 30.11.2017 15:41

Ympäristöministeriön avustuksen turvin on tänä vuonna järjestetty koulutuksia muun muassa ampumaratojen ympäristövaikutuksiin liittyen. Tälle toivotaan jatkoa ensi vuonna.

Metsästäjäliitto on tänään torstaina 30.11. jättänyt avustushakemuksen ympäristöministeriöön. Hakemus kohdistuu momentille 35.01.65. Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon vuodelle 2018. Haettava avustus on suuruudeltaan 250 000 €.

Metsästys on YK:n hyväksymä kestävän luonnonkäytön muoto. Liiton edistämä kestävä ja eettinen metsästys tukee luonnonvarojen kestävää käyttöä ja kokonaismonimuotoisuutta sekä virkistyskäyttömahdollisuuksien huomioonottamista. Näin liitto on mukana toteuttamassa EU:n biodiversiteettistrategiaa. Esimerkiksi kosteikkoelinympäristöjen hyväksi tehty työ auttaa muun muassa taantuvia vesilintulajeja.

Ampumaratojen kohdalla liitto edistää ympäristöhallinnon tavoitteita muun muassa selkeyttämällä lupaprosesseja sekä yhtenäistämällä lupahakemuksia ja -päätöksiä, jolloin ympäristönsuojelun taso ja tehokkuus paranevat ja prosesseissa saavutetaan kustannussäästöjä. Näin turvataan kestävään ja eettiseen metsästykseen kuuluva ampumaharjoittelu siten, että ympäristövaikutukset ja mahdolliset kuormituksesta aiheutuvat riskit minimoidaan. Tänä vuonna saadun järjestöavustuksen turvin on järjestetty muun muassa ampumaratojen ympäristövaikutuksiin sekä vaikutusten hallintaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) näkökulmasta keskittyvä koulutus.

Ympäristöministeriö tekee päätökset avustuksista maalis–huhtikuussa 2018.

Laaja seurantaohjelma jäljittää hirvieläinten näivetystautia 29.11.2017 11:23

Suomi on Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran johdolla mukana hirvieläinten näivetystaudin (chronic wasting disease, CWD) seurantaohjelmassa. Ohjelmaa toteutetaan kuudessa EU-maassa vuosina…

Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg onnitteli 50-vuotiasta Viron Metsästäjäliittoa 27.11.2017 11:39

Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg kävi onnittelemassa 50-vuotiasta Viron Metsästäjäliittoa (EJS). Hallenberg luovutti tapaamisen yhteydessä EJS:n puheenjohtajalle Margus Puustille pronssisen Metson, joka on sekä Suomen että Viron Metsästäjäliiton symboli. Samalla sovittiin, että liittojen välistä yhteistyötä jatketaan entistä tiiviimmin.


 

Tilaa joululahja metsästäjälle 23.11.2017 15:28

Verkkokaupasta löytyvät Metsästäjän oppaan syksyllä 2017 ilmestynyt päivitetty painos sekä ruotsinkielisen Handbok för jägaren:n uunituore päivitetty 2. painos.…

Marraskuu on pahinta peurakolariaikaa 20.11.2017 11:00

Eniten eläinonnettomuuksia tapahtuu tunti ennen auringonnousua ja tunti auringonlaskun jälkeen. Marraskuussa valkohäntäpeurojen kiima-aika saa eläimet liikkeelle ja samalla…

Suomen riistakeskus hakee erikoissuunnittelijaa 17.11.2017 8:50

Suomen riistakeskuksessa ilmoitetaan haettavaksi ERIKOISSUUNNITTELIJAN TOIMI. Suomen riistakeskukseen haetaan erikoissuunnittelijaa vakituiseen työsuhteeseen. Suomen riistakeskus edistää kestävää riistataloutta, tukee…

Metsästäjäliitto hakee joustoa petopolitiikkaan 16.11.2017 13:21

EU-parlamentti äänesti 15.11. aiempaa joustavamman luontodirektiivin puolesta. Metsästäjäliitto on ollut aktiivisesti mukana edistämässä asiaa toivoen sen tuovan joustoa myös petopolitiikkaan.

Metsästäjäliitto käynnisti keväällä 2017 toimenpiteet aktiivisen susikannan hallinnan mallin luomiseksi. Tavoitteeksi liitto asetti suden siirtämisen luontodirektiivin liitteestä IV liitteeseen V. Tällä haetaan joustoa lupapolitiikkaan ja paikallisten olojen huomiointiin. Toimenpiteisiin kuuluvat yhteistyön kehittäminen Luonnonvarakeskuksen ja Suomen riistakeskuksen kanssa osapuolia tyydyttävän suden kannanarvion saavuttamiseksi, rakentavan ja vastuullisen kannanhoitosuunnitelman mukaisten toimien kehittäminen valtakunnallisen susifoorumin kautta sekä kansainvälinen vaikuttaminen. Tavoitteena on, että yhteiselo suden kanssa on nykyistä helpompaa, haitat ovat hallinnassa ja että Suomessa on elinvoimainen susikanta, jota voidaan hallita aktiivisilla kannanhoitosuunnitelman mukaisilla toimenpiteillä.

EU-parlamentti vaatii toimia peto-ongelmien ehkäisemiseksi

Liitto on tehnyt aktiivista työtä EU-tasolla eurooppalaisten metsästäjäjärjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa. Nyt yksi tärkeä välitavoite on saavutettu. EU-parlamentti äänesti 15.11. sen puolesta, että luontodirektiiviä muutettaisiin joustavammaksi. Tahtotila on, että lajien suojelun statusta voitaisiin muuttaa heti, kun toivottu suojelun taso on saavutettu. Tällä hetkellä muutosten tekeminen on vaikeaa, vaikka kanta kasvaisi kuinka suureksi ja aiheuttaisi mittavia ongelmia.
Parlamentti vaatii komissiolta toimia maaseudun ihmisten ja suurpetojen rinnakkaiseloon liittyvien ongelmien vähentämiseksi. Se muistuttaa, että etenkin sudet voivat alueellisesti vaarantaa ekosysteemien kestävän kehityksen sekä maaseudun elinkeinot.

"Nämä ovat erinomaisia signaaleja siitä, että parlamentti viimein kuuntelee paikallisten näkemyksiä", Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari toteaa. ”Nykyinen direktiivin tulkinta ei anna mahdollisuutta huomioida paikallisia oloja riittävän hyvin.”

Luotettava kannanarvio ja kansallinen yhteistyö ovat kaiken perusta

Liitto on kehittänyt suden kannanarvioyhteistyötä viime kuukausien aikana. ”Luotettava kanta-arvio on kaiken perusta, ja sen tuottamiseksi olemme aloittaneet tiiviin yhteistyön Suomen riistakeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen kanssa”, Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg sanoo. Metsästäjien susihavainnot ovat erittäin tärkeitä, sillä ajantasaiset havainnot ovat perusta myös haittaa aiheuttavien yksilöiden poistoon liittyvässä lupaprosessissa. Ja luotettava kanta-arvio on lupapolitiikan peruskivi. "Mahdollinen liitetarkistus saattaisi parhaimmillaan mahdollistaa esimerkiksi suden siirtämistä liitteestä IV liitteeseen V koko Suomessa. Vielä on kuitenkin monta porrasta kuljettavana", Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg sanoo. Toteutuessaan tämä voisi tuoda aikaisempaa enemmän vapausasteita poikkeuslupia myöntäville viranomaisille sekä lupien hakijoille. Mahdollinen liitemuutos tulevaisuudessa ei kuitenkaan poista Suomelta velvoitetta suden suotuisan suojelutason turvaamisesta myöskään jatkossa.

Yhtenä aktiivisista susipolitiikan toimenpiteistään Metsästäjäliitto kutsui äskettäin koolle valtakunnallisen susifoorumin, jossa muiden tärkeiden sidosryhmien kanssa toimitaan yhteisvoimin kohti parempaa suden kannanhoitoa. Tavoitteena on saada haitat haltuun kannanhoitosuunnitelman toimenpiteiden avulla, suden suojelun siitä kärsimättä. Metsästäjäliiton tavoitteena on, että susikannan hoidossa huomioitaisiin kannanhoitosuunnitelman mukaisesti myös sosiaalinen kestävyys ja paikalliset ihmiset.

Esitys vaatii komissiolta toimenpiteitä

Päätöslauselma velvoittaa komission tutkimaan joustojen toteuttamista. Lopullinen esitys sai parlamentissa huomattavan äänienemmistön, mikä on vahva viesti komissiolle ja jäsenvaltioiden hallituksille.  Komission vastauksen aikataulusta ei ole vielä tietoa.

Uusi Digi-Jahti ilmestyi – voita HongKong-lahjakortti 16.11.2017 9:09

Metsästäjäliiton julkaiseman Digi-Jahdin uusi numero on ilmestynyt tänään torstaina 16.11. Vastaa lehden lopussa olevaan palautekyselyyn 30.11. mennessä ja osallistut sadan euron arvoisen HongKong-tavaratalojen lahjakortin arvontaan.

Metsästyskoirien pentukoulutuksen juttusarjassa ovat tällä kertaa vuorossa amerikankettukoira ja plottinajokoira. Kokeneet suurpetomiehet antavat vinkkejä rotujen koulutukseen. Lisäksi muistutellaan mieliin saaliskuvauksen 10 käskyä ja vieraillaan MetsästysMetso-leirillä Pohjois-Savossa. Katso myös video leiriltä!

Lehdestä voit lukea myös saksalaisvieraiden hirvijahtireissusta Suur-Savoon sekä keskisuomalaisen lihanleikkuuyrittäjän palveluista ja koulutuksista.

Lehden kotisivulla voit valita, haluatko lukea Digi-Jahtisi suomeksi vai ruotsiksi. Kun sähköpostiosoitteesi on liiton jäsenrekisterissä, saat aina tiedon lehden ilmestymisestä. Jäsenrekisterin kirjautumisohjeet löydät täältä

Löydät Digi-Jahdin täältä

Oma riista -palvelulle Suunnannäyttäjät-kilpailun 3. palkinto 15.11.2017 11:16

Keväällä 2017 järjestettiin Suunnannäyttäjät-kilpailu, jolla nostettiin esiin ennakkoluulottomia kehittäjätiimejä hyvästä digitalisaatiotyöstä. Kilpailun voittajat ja kunniamaininnan saaneet tiimit palkittiin…

Riista- ja kalakerhot 2018-2019 14.11.2017 14:57

Oletko kiinnostunut järjestämään eräaiheista kerhotoimintaa? Riista- ja kalakerho tarjoaa siihen mahdollisuuden. Riista- ja kalakerhot ovat Metsästäjäliiton, Suomen riistakeskuksen,…

Metsästäjäliitto hakee lisää tarkkuutta suden kannanarviointiin 14.11.2017 13:21

Metsästäjäliitto ajaa mahdollisimman tarkkaa suden kannanarviota ja pyrkii edistämään tätä aktiivisesti toiminnallaan. Tarkka arvio on edellytys parhaiden kannanhoidollisten toimenpiteiden määrittelyssä.

Metsästäjäliiton toimet tarkemman kanta-arvion saavuttamiseksi ovat herättäneet viime aikoina vilkasta keskustelua sosiaalisessa mediassa. Alla selkeytettynä Metsästäjäliiton tavoitteet asiaan liittyen.

Suomessa susikanta-arvion laatii Luonnonvarakeskus. Syksyn välikanta-arviosta luovuttiin, koska se antoi vääristyneen kuvan susikannasta. Lumettomana aikana jälkihavaintoja tulee huomattavasti vähemmän kuin lumella, mikä tuo arvioon liikaa epävarmuustekijöitä. Ja monin paikoin Suomea pysyvä lumi tulee nykyisin hyvin myöhään, joten yhtenäistä lumijälkilaskentaa on erittäin vaikea toteuttaa. Aiempina vuosina syksyinen kanta-arvio haluttiin kannanhoidollista sudenmetsästystä koskevaa asetusta varten. Nykyinen asetus säädettiin kahdeksi vuodeksi syksyllä 2016, joten se on voimassa vielä tämän vuoden. Luvat myönnetään sosiaalisin tai vahinkoperustein, eikä tällä hetkellä ole tulossa uusia pelkästään kannanhoidollisia lupia.

Näistä syistä nykyisin tehdään siis ainoastaan keväinen arvio, jossa hyödynnetään pääasiassa metsästäjien TASSU-havaintoja. Tästä syystä Metsästäjäliitto antoi syksyllä tämän ohjeistuksen jäsenistölle syksyn ja talven kenttätöitä varten. Liitto on myös kannustanut jäsenistöään susien tehostettuun lumijälkihavainnointiin. Tarkka kannanarvio edellyttää tiivistä yhteistyötä metsästäjien ja tutkijoiden välillä.

Tietyillä alueilla kokeillaan myös vapaaehtoisvoimin TASSU-havaintoja täydentävää DNA-keräystä, joka auttaa tarkentamaan laumojen rakennetta, yksilömääriä ja siten koko kannanarviota. 

Toisin kuin sosiaalisessa mediassa on epäilty, kerättyä aineistoa ei ole tarkoitus verrata ns. Aspin geenipankkiin, eli erottamaan risteymiä aidoista susista, vaan tieto hyödynnetään laadukkaan arvion tuottamiseksi.

DNA-tutkimuksesta on hyviä kokemuksia Ruotsissa, ja Metsästäjäliitto pitää sitä tärkeänä askeleena kohti luotettavaa kanta-arviota. Metsästäjäliitto tukee Luken pilottiprojektia, jossa selvitämme yhdessä Suomen riistakeskuksen kanssa, kuinka kannanarviointia voidaan kehittää edelleen.

Metsästäjäliitto toivoo avointa ja asiallista julkista keskustelua susiasioissa. Toivomme myös, että Metsästäjäliittoa koskevissa kysymyksissä ottaisitte yhteyttä suoraan liittoon. Laadimme liiton verkkosivuille osion, jossa pyrimme avaamaan suteen liittyviä kysymyksiä.

Itämeren halleissa ensimmäistä kertaa todettu Brucella-bakteeri 14.11.2017 10:55

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tutkimuksissa on Itämeren halleissa eli harmaahylkeissä ensimmäistä kertaa todettu Brucella pinnipedialis -bakteeri. Tutkitut hallit olivat peräisin…

Metsästäjäliitto toteuttaa villisian aitauspyyntihankkeen Suomen riistakeskuksen rahoituksella 10.11.2017 14:50

Metsästyslain ja -asetuksen muutos mahdollisti elävänä pyytävän aitauksen käytön villisian metsästyksessä 7.8.2017 alkaen. Taustalla on huoli afrikkalaisen sikaruton leviämisestä Suomeen luonnonvaraisen villisikakannan runsastuessa. Metsästäjäliitto aloitti marraskuun alussa Suomen riistakeskuksen rahoituksella aitauspyyntihankkeen, jonka vetäjäksi valittiin Niko Teikari.

Tavoitteena prototyyppi villisika-aitauksesta

Hankkeen keskeisenä tavoitteena on tuottaa prototyyppi Suomen olosuhteisiin soveltuvasta villisianmetsästykseen käytettävästä aitauksesta metsästysasetuksen muistion vaatimusten mukaisesti. Pyrkimyksenä on kehittää aitaus, jolla villisianmetsästys onnistuu tarpeen vaatiessa tehokkaasti mutta eettiset periaatteet huomioiden. Lisäksi tavoitteena on mahdollistaa villisikojen GPS-pannoitus tutkimustarkoituksiin, mikäli sellaiseen on tulevaisuudessa tarvetta.

Neljän kuukauden hanke Kymen piirin alueella

Hanke toteutetaan 1.11.2017–28.2.2018. Aitaus asennetaan pyyntiin runsaan villisikakannan alueella tarkoitukseen sopivalle ruokintapaikalle. Kohdealueena toimii Metsästäjäliiton Kymen piirin alue.

Lisätietoja:
Niko Teikari
Projektityöntekijä
Puh. 050 300 2771
niko.teikari@metsastajaliitto.fi

Susikonfliktien ratkaisuun perustettiin valtakunnallinen susifoorumi 10.11.2017 14:39

Metsästäjäliitto kutsui ensimmäisen valtakunnallisen susifoorumin koolle Riihimäen Erätalolle torstaina 9.11. Ajatuksena oli koota keskeiset toimijat keskustelemaan sudesta ja sen kannanhoidosta sekä kriittisistä ongelmakohdista.

Viranomais-ja tutkijapuolta tilaisuudessa edustivat maa- ja metsätalousministeriö, Suomen riistakeskus, Luonnonvarakeskus sekä poliisi. Järjestöistä paikalla olivat Metsästäjäliitto, Suomen Luonnonsuojeluliitto, Luonto-Liitto ja MTK. Keskustelussa mukana oli myös Helsingin Sanomien, Maaseudun Tulevaisuuden ja Ylen toimittajia.

Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg korosti avajaispuheessaan rakentavan keskustelun ja yhteistyön merkitystä susikonfliktin ratkaisussa. Hän toivoi, että tämä tilaisuus olisi alku pysyvälle foorumille, jossa keskeiset toimijat pystyisivät etsimään ongelmiin yhdessä toimivia ratkaisuja. Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Sami Niemi korosti omassa puheenvuorossaan oikean tiedon lisäämisen ja sen tehokkaan välittämisen tärkeyttä.

Päivä jakaantui kolmeen kokonaisuuteen, joita kutakin edelsi asiantuntija-alustus.

Suomen susikannan status ja seuranta

Ensimmäisenä keskusteltiin Suomen susikannan statuksesta ja seurannasta. Sen alusti Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilpo Kojola. Hän kertoi, että susi on runsastunut voimakkaasti Euroopassa ja levittäytynyt alueille, joissa sitä ei ole tavattu vuosisatoihin. Myös Suomessa kanta on muuttunut keväisen kanta-arvion jälkeen. On muodostunut uusia pareja ja uusia pentueita.

Kokouksessa oltiin yhtä mieltä, että olisi tärkeää saada aikaiseksi kanta-arvio, johon kaikki osapuolet voivat luottaa. Ensi kevään arvioon onkin tarkoitus panostaa entistä enemmän. Syksyn väliarviota ei enää tehdä, sillä luotettava arvio todettiin mahdottomaksi lumettoman kauden havaintojen vähyyden vuoksi. Suomessa on silti reilusti vähemmän resursseja kuin esimerkiksi Ruotsissa, jossa DNA-näytteiden kerääjiä on kymmenkertainen määrä. DNA-tutkimuksen lisääminen tarkentaa arviota, mutta vaatii silti yhä TASSU-havaintoja. Ilman niitä näytteiden keruuta ei pystytä kohdentamaan oikein. Siksi havaintojen kirjaaminen on laadukkaan arvion kannalta ensiarvoisen tärkeää.

Sosiaalinen kestävyys ja sen varmistaminen

Toisessa osiossa keskusteltiin sosiaalisesta kestävyydestä ja toimenpiteistä sen varmistamiseksi. Sosiaalinen kestävyys on ollut monin paikoin koetuksella ja siihen on tärkeä löytää toimivia ratkaisuja. Keskustelun alusti susireviiriyhteistyöryhmiä koordinoiva Mari Lyly Suomen riistakeskuksesta. Reviiriyhteistyöryhmät on perustettu edustamaan paikallista ääntä susikysymyksessä. Ryhmiä on tällä hetkellä 23, mutta pian perustetaan yksi lisää.  Tällä hetkellä ryhmien tunnettuus on paikallisesti vielä heikko, mutta sitä pyritään kehittämään paremmalla viestinnällä ja avoimemmalla toiminnalla. Susifoorumi alkaa myös osaltaan miettiä konkreettisia ratkaisuja, joilla sosiaalista kestävyyttä voidaan parantaa.

Median rooli susikonfliktissa

Kolmas asiakokonaisuus käsitteli median roolia susikonfliktissa. Osion alusti Helsingin Sanomien toimittaja Heli Saavalainen.  Hän totesi esityksessään, että media helposti vahvistaa vastakkainasettelua, koska mielikuvat ja tunteet korostuvat helposti. Myös sosiaalinen media valtaa hyvin paljon alaa susikeskusteluissa. Medialta toivottiin tietojen todenperäisyyden varmentamista.

Keskustelu oli päivän aikana erittäin vilkasta, ja hyvin monenlaisia näkemyksiä esitettiin. Tilaisuuden tärkein anti oli, että ensimmäistä kertaa saatiin näin kattava joukko toimijoita saman pöydän ääreen. Keskustelu suden ympärillä on pitkään ollut tulehtunutta ja konkreettisia ratkaisuja ei ole pystytty löytämään poteroissa istumalla.

”Suden kannanhoito ei etene toisia syyttelemällä tai kiusanteolla”, Metsästäjäliiton suurpetotyöryhmän puheenjohtaja Antti Kuivalainen sanoo. ”Sosiaalinen kestävyys paranee vain toimivalla kannanhoidolla, jossa vahingot ja ongelmat ovat hallinnassa. Tämä on myös suden etu. Tähän tarvitaan keskeisten toimijoiden vastuullista ja rakentavaa yhteistyötä.”

Paikalla olleiden yhteisenä tahtotilana oli, että keskusteluja tulee jatkaa ja foorumia kehittää edelleen. Susifoorumista päätettiin muodostaa säännöllisesti kokoontuva yhteistyöryhmä, joka etsii toimivia ratkaisuja ongelmakohtiin. ”Foorumissa käyty keskustelu ja sovitut jatkotoimenpiteet antavat uskoa positiiviseen jatkoon”, Kuivalainen jatkaa.

Valtakunnallinen susifoorumi kerää kokoon keskeiset toimijat 9.11. 8.11.2017 11:56

Metsästäjäliitto on kutsunut ensimmäisen valtakunnallisen susifoorumin koolle Riihimäen Erätalolle torstaina 9.11. Haluamme koota keskeiset toimijat sama pöydän ääreen keskustelemaan sudesta ja sen kannanhoitosuunnitelmasta. Tavoitteena on hahmottaa susikysymyksen ongelmakohdat ja etsiä niihin mahdollisuuksien mukaan yhteisiä ratkaisuja.

Viranomais-ja tutkijapuolta tilaisuudessa edustavat maa- ja metsätalousministeriö, Suomen riistakeskus, Luonnonvarakeskus sekä poliisi. Järjestöistä tilaisuuteen on kutsuttu Suomen Luonnonsuojeluliitto, Luonto-Liitto, WWF Suomi ja MTK. Paikalla on myös median edustajia keskustelemasta median roolista susiviestinnässä. Foorumin jälkeen on medialle avoin tiedotustilaisuus, jossa kerrotaan tarkemmin päivän annista ja jatkosuunnitelmista.

Susien DNA-näytekeräys laajenee – Metsästäjäliitto tukee keräystä 2.11.2017 13:51

Luonnonvarakeskuksen tuoreimmassa tiedotteessa kerrotaan Luken ja Suomen riistakeskuksen organisoivan tänä talvena susien ulosteiden keräämistä Pohjanmaalla ja Lounais-Suomessa. Ulosteista voidaan DNA-tiedon avulla määrittää susiyksilöt. Metsästäjäliitto tukee keräystä ja kannustaa metsästäjiä keräykseen.

DNA-analyysi on tärkeä lisä pitkälti havaintoihin ja pantaseurantaan perustuvaan susikannan arviointiin. Mikäli näytteitä on riittävästi, DNA-tiedolla saadaan tarkentuva kuva alueen susireviireistä sekä laumojen määrästä ja niissä olevien yksilöiden vähimmäismäärästä.

Pohjanmaalla uusia alueita DNA-keruussa

Riistakeskus luo ja kouluttaa keräysverkoston vapaaehtoisista metsästäjistä ja luonnossa liikkujista. Kullakin alueella on keräysvastaava, joka toimittaa ulostenäytteet tutkittavaksi. Susien ulosteita tunnistavat muut luonnossa liikkujat voivat myös toimittaa näytteitä alueiden keräysvastaavien kautta.

Etelä-Pohjanmaa on keräysalueena uusi, ja siellä rakennetaan parhaillaan vapaaehtoisverkostoa. Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla keräyksiä tehdään mm. Karvia-Jalasjärvi-, Karijoki-Teuva-, Närvijoki-Pörtom- sekä Kärsämäki-Haapajärvi-alueilla. Jos haluatte mukaan, ottakaa yhteyttä Riistakeskuksen aluetoimistoon.
Lounais-Suomessa (Varsinais-Suomi, Uusimaa ja Renko Etelä-Hämeessä) keräys tapahtuu pääasiassa jo aikaisemmin luotujen verkostojen kautta.

Keräysaika marraskuusta helmikuun puoliväliin

Keräys alkaa 1. 11. ja päättyy 15.2. 2018. Ajankohdan valintaan ovat vaikuttaneet sekä susilaumojen liikkumiseen liittyvät tekijät, keräystekniset asiat että kannanhoidolliset tarpeet.

DNA analysoidaan niistä susien ulostenäytteistä, joita kerätään sovituilta alueilla. Lisäksi DNA määritetään metsästetyistä ja muutoin kuolleista susista sekä pannoitetuista yksilöistä. DNA-analyysit tehdään Turun yliopiston Evoluutiobiologian sovelluskeskuksessa. Keräyksiä kohdennetaan vuosittain erityisesti alueille, joilla tiedontarve on suurin.

DNA-keräys jatkuu Itä-Suomessa

Luke kerää vuosina 2017–2019 susien DNA-näytteitä joulu–maaliskuussa Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Kainuussa ennalta valituilla reviireillä. Ajantasainen suurpetohavaintojen ilmoittaminen TASSU-järjestelmään ja Luken henkilökunnalle edistää näytteiden keruuta ja tarkentaa kanta-arviota.

Yksilöintitiedot julkaistaan avoimessa palvelussa

Luonnonvarakeskus julkaisee avoimessa karttapohjaisessa riistahavainnot.fi -verkkopalvelussa DNA-analyyseista saatuja yksilöintitietoja.

Lisätietoa:

Tutkija Samuli Heikkinen, Luke, samuli.heikkinen@luke.fi, p. 029 532 7873
Erikoistutkija Katja Holmala, Luke, katja.holmala@luke.fi, p. 040 187 8239
Vs. riistapäällikkö Olli Kursula, Suomen riistakeskus, olli.kursula@riista.fi, p. 029 431 2242
Heli Siitari, Metsästäjäliitto, heli.siitari@metsastajaliitto.fi, p. 010 841 0052