Metsästyksen rahallinen arvo Euroopassa on 16 miljardia 30.09.2016 10:41

Euroopan parlamentissa järjestettiin 27.9. metsästyksen taloudellisia vaikutuksia käsittelevä konferenssi. Euroopan metsästäjäjärjestö FACE totesi siellä, että metsästyksen vaikutus Euroopan taloudelle on 16 miljardia euroa. Euroopassa on kaiken kaikkiaan seitsemän miljoonaa metsästäjää, jotka käyttävät tämän summan metsästyslupiin ja -vuokriin, aseisiin, ammuksiin, metsästysvarusteisiin ja jahtimatkoihin.

Metsästyksen arvoa ei kuitenkaan voi mitata pelkästään rahassa. On myös huomioitava metsästäjien laajamittainen vapaaehtoistyö eläinkantojen ja elinympäristöjen hyväksi, liian tiheistä kannoista johtuvien vahinkojen väheneminen, riistantutkimuksen edistäminen havaintotietojen keruulla sekä metsästyksen työllistämisvaikutukset.

Konferenssiin osallistui Euroopan parlamentin jäseniä ja virkamiehiä, teollisuuden edustajia sekä metsästysjärjestöjen edustajia.

Arvostettu Wildlife Estates -tunnus kahdelle suomalaistilalle ? ”Omaa ympäristöä pitää osata katsoa riistan silmin” 30.09.2016 9:36

Kahdelle suomalaiselle tilalle on myönnetty eurooppalainen Wildlife Estates -tunnus. Toinen tunnuksen saajista on Suomen riistakeskuksen erikoissuunnittelijan Mikko Alhaisen maa- ja metsätila Hämeenlinnan Pirttikoskella.

Metsästäjän kalenterit kautta aikojen 29.09.2016 12:53

Loppuvuoden näyttelynä Suomen Metsästysmuseossa katsellaan kalentereita museon kokoelmista. Metsästysmuseoon on vapaa pääsy voimassa olevalla metsästyskortilla.

Tunne biotalous 29.09.2016 12:17

Biotaloudesta puhutaan paljon, mutta mitä se oikein tarkoittaa ja miten se koskettaa jokaista? Tämä selviää Metsämessujen biotalousosastolla, jonka muotoilijat rakentavat yhdessä maa- ja metsätalousministeriön sekä sen hallinnon alan organisaatioiden kanssa.

Ilveksen metsästys poronhoitoalueella alkaa 28.09.2016 10:04

Suomen riistakeskus myönsi tänä vuonna yhteensä kuusitoista poikkeuslupaa. Ilveksistä neljätoista voidaan pyydystää Kainuussa, yksi Koillismaalla ja yksi Lapissa.

Metsästäjäliitto hakee metsästysampumatoiminnan koordinaattoria 27.09.2016 12:05

Metsästäjäliitto kilpailuttaa metsästysampumatoiminnan koordinaattorin toimen. Haemme ammattitaitoista, oma-aloitteista ja innostunutta henkilöä koordinoimaan ja kehittämään valtakunnallista metsästysampumatoimintaa yhteistyössä Metsästäjäliiton metsästysampumatoimikunnan kanssa. Kyseessä ei ole työsuhde. Metsästäjäliitto tekee sopimuksen toiminimen tai vastaavan yritysmuodon kanssa. Sopimus alkaa vuoden 2017 alusta, ja sen jatkuvuutta tarkistetaan kahden vuoden välein.

Tehtävässäsi toimit Metsästäjäliiton edustajana, yhteyshenkilönä ja neuvonantajana metsästysammunnan SM-kilpailuissa (5 kpl/vuosi). Uutisoit kilpailuista reaaliaikaisesti liiton kotisivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Keräät piirien kilpailukalenterit ja koostat ne julkaisumuotoisiksi Jahti-lehteä varten. Neuvottelet tulevien SM-kilpailujärjestäjätahojen kanssa sekä valmistelet ja solmit kilpailujärjestämissopimukset.

Vastaat myös ylituomarien kouluttamisesta ja ohjaamisesta sekä tuomarikoulutusmateriaalien tuottamisesta kaikille tuomaritasoille (heti alkuvuoden 2017 aikana sääntöuudistuksen yhteydessä).

Kansainvälinen kilpailutoiminta muodostaa merkittävän osan tehtävistäsi. Huolehdit vuosittain järjestettävien PM- ja EM-joukkueiden nimeämisestä, matkajärjestelyistä, sponsoroinnin hakemisesta ja toimit kansainvälisissä kilpailuissa Suomen joukkueenjohtajana. Edustat liittoa myös kansainvälisessä FITASC-metsästysampumajärjestössä. Lisäksi huolehdit joka neljäs vuosi Suomessa järjestettävien PM-kilpailujen järjestelyistä yhdessä kisajärjestäjän kanssa.

Toimit liiton metsästysampumatoimikunnan sihteerinä ja vastaat kokouspäätösten toimeenpanosta sekä toimikunnan raportoinnista liittohallitukselle. Vastaat myös metsästysampuma-asioiden tiedottamisesta jäsenistön suuntaan sekä pidät tiivistä yhteyttä liiton piireihin. Laadit myös Jahti-lehteen laadukkaita artikkeleita kaikista Metsästäjäliiton SM-kilpailuista sekä PM- ja EM-kilpailuista sekä muista erikseen sovittavista artikkeleista.

Tehtävässäsi tarvitset:

  • Metsästäjäliiton ampumakilpailutoiminnan ja metsästysampumasääntöjen syvällistä tuntemusta
  • Sujuvaa suomen, englannin ja ruotsin suullista ja kirjallista taitoa. Muu kielitaito katsotaan eduksi.
  • Merkittävää matkustusvalmiutta, erityisesti maaliskuun ja syyskuun välisenä aikana vuosittain (matkapäiviä vuosittain 30– 40)
  • Yleisimpien tietokoneohjelmien (Word, Excel, PowerPoint, Skype) sujuvaa käyttötaitoa sekä perustietoja kuvankäsittelystä.
  • Taitoa tuottaa uutistekstiä napakasti, ottaa laadukkaita valokuvia, teknistä osaamista kotisivujen päivittämiseen ja kykyä hyödyntää sosiaalista mediaa.
  • Hyvää yhteistyökykyä, joustavuutta, esiintymisvalmiutta sekä reipasta metsästysampumaurheiluun kuuluvaa asennetta.

Tehtävät sovitaan tarkemmin sopimuksen tekovaiheessa. 

Lähetä tarjouksesi 14.10.2016 klo 16 mennessä osoitteella panu.hiidenmies@metsastajaliitto.fi

Kysy lisää:

Panu Hiidenmies
toiminnanjohtaja 
040 534 6967

Ere Grenfors
koulutuspäällikkö
050 569 8916

Hirvissä voi esiintyä ekinokokkoosia ja näivetystautia 27.09.2016 9:29

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira kehottaa metsästäjiä Itä-Suomessa tarkkailemaan hirvien keuhkoja ja maksaa ekinokokin aiheuttamien nesterakkuloiden varalta sekä Pohjois-Suomessa epänormaalisti käyttäytyviä hirvieläimiä mahdollisen näivetystaudin toteamiseksi.

Paikallinen infotilaisuus susista Tenholassa 22.09.2016 14:30

Infotilaisuus susista ja susikannan hoidosta on suunnattu erityisesti Raaseporin ja Salon reviirialueella sekä sen läheisyydessä asuville ihmisille. Tilaisuus järjestetään 4. lokakuuta 2016 kello 18.

Hirvijahti alkaa suuressa osassa maata la 24.9. 22.09.2016 13:25

Hirvi- ja valkohäntäpeurakausi käynnistyy nyt lauantaina 24.9 valtaosassa maata. Ylä-Lapissa hirvijahti on jo alkanut syyskuun alussa. Moni hirviseura on perinteisesti siirtänyt jahdin alkua lokakuun puolelle. Ensi vuodesta alkaen varsinainen aloitus siirtyy metsästysasetuksella lokakuun toiseen lauantaihin ja vahtimismetsästys pelloilta tullaan sallimaan syyskuun alusta.  Lapin maakunnassa jahti alkaa syyskuun alusta. Muutoksella pyritään takaamaan hirville kiimarauha.

Runsastuneet petokannat vähentäneet lupamääriä Itä-Suomessa

Hirvi- ja valkohäntäpeurojen lupamäärää on lisätty monin paikoin kantojen runsastumisen vuoksi. Mutta Itä-Suomessa lupamäärää on jouduttu rajoittamaan suurpetojen määrän lisääntymisen vuoksi. Lieksan, Nurmeksen ja Ilomantsin alueella hirvi rauhoitettiin kokonaan. Metsästäjät arvioivat, ettei alueiden hirvikanta riitä edes petojen ravinnoksi vuotta pidempään, ellei runsastuneille petokannoille tehdä mitään. Lisäksi monin paikoin pelätään laskea hirvikoiria metsään susien vuoksi.

Vasasuoja kuuluu yhä eettiseen metsästykseen

Tähän asti hirvieläinnaaras, jota vuotta nuorempi jälkeläinen seuraa, on ollut aina rauhoitettu. Tästä eteenpäin vasasuoja loppuu hirvellä lokakuun toisena lauantaina.  Pienten hirvieläinten naaraiden suoja alkaa taas 1.9. ja jatkuu syyskuun viimeistä lauantaita edeltävään päivään.

Tämä muutettiin, koska haluttiin keventää seurauksia puhtaissa vahinkotapauksissa. Tuomiolle on päätynyt tapauksia, joissa metsästäjällä ei ole ollut mitään mahdollisuuksia tietää, että yksin liikkuvalla hirvellä on ollut vasa, joka on kulkenut eri reittejä tai ollut piilossa. Rangaistuskäytäntö on johtanut myös siihen, ettei yksin liikkuvia hirvilehmiä ole uskallettu ampua mahdollisen rangaistuksen pelossa. Tämä taas on johtanut kannan vääristymiseen.

Monet metsästäjätkin ovat huolestuneena ottaneet kantaa vasasuojan puolesta. Asetusmuutoksen tarkoituksena ei kuitenkaan ole alkaa metsästää vasallisia naaraita, vaan edistää tasapainoista metsästystä sekä poistaa rangaistuskäytäntö metsästäjän oikeusturvaa vaarantavana. On ollut kohtuutonta rangaista vasallisen naaraan tarkoituksetta ampunutta tilanteessa, jossa naarasta on selvästi, mutta lopulta virheellisesti luultu vastattomaksi. Metsästäjäliitto painottaa, ettei vastuullinen metsästäjä edelleenkään ammu tahallisesti vasallista naarasta. Vasasuoja säilyy siis edelleen metsästäjän etiikassa.

Hirvijahti on hyvin organisoitua ja turvallista

Seuruejahdin turvallisuuteen panostetaan, mikä näkyy siinä, että onnettomuuksia sattuu erittäin harvoin. Luonnossa liikkuminen on turvallista myös metsästyskaudella. Kannattaa toki muistaa, että koirien ulkoiluttaminen vapaana on sallittua ainoastaan maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan luvalla. Ilman erillistä lupaa koira on pidettävä kytkettynä tai välittömästi kytkettävissä.

Hirvijahti alkaa viikonloppuna ? älypuhelimet nopeuttavat tilastointia 22.09.2016 10:13

Hirvieläinten metsästys alkaa suurimmassa osassa Suomea tulevana lauantaina. Metsästäjät voivat nyt ensimmäistä kertaa käyttää kaikkeen hirvijahtiin liittyvään asiointiin ja tilanneseurantaan Oma riista -verkkopalvelua.

Majavan aiheuttamat vahingot ovat vältettävissä 21.09.2016 10:58

Majavan pitkä metsästysaika mahdollistaa pyynnin kohdentamisen siten, että vakavilta vahingoilta vältytään. Tämä edellyttää ympärivuotista seurantaa potentiaalisella vahinkoalueella.

Eräkummi-koulukiertue saamelaisalueella 21.09.2016 10:49

Eräkummit on Metsähallituksen koordinoima, riistanhoitomaksuista rahoitettu valtakunnallinen hanke, jonka tavoitteena on tuoda kouluihin eränkäyntikulttuuriin ja ekosysteemipalveluihin painottuvaa opetusmateriaalia.

Oma riista -helpdesk pidentää palveluaikoja 20.09.2016 12:26

Suomen riistakeskuksen ylläpitämä Oma riista -helpdesk auttaa 24. syyskuuta lähtien myös lauantaisin. Hirvijahdin aloituksen myötä neuvonta-ajat pitenevät.

Metsästäjäliitto asettaa susiasiamiehiä maakuntiin 15.09.2016 9:04

Metsästäjäliitto asettaa susiasiamiehen jokaiseen maakuntaan. Susiasiamiehen tehtävänä on tarkkailla alueen susitilannetta, koota tarkkoja tietoja susien määrästä ja susien tekemistä vahingoista, pitää yhteyttä susiasioissa viranomaisiin ja tutkimuslaitoksiin sekä avustaa metsästäjiä sudenkaatolupien hakemisessa. Susiasiamiesten verkoston luominen on tullut ajankohtaiseksi kasvaneen susikannan aiheuttamien ongelmien takia. Susien tekemät vahingot ovat lisääntyneet koko ajan.

Suomen susikanta on lisääntymiskauden jälkeen erittäin vahva. Susikannan kasvu on merkinnyt myös susien aiheuttamien kotieläinvahinkojen lisääntymistä.

Sudet käyvät myös metsästyskoirien kimppuun. Useita koiria on jo kuollut suden hampaisiin, vaikka kausi on vasta alussa. Susien hyökkäykset koiria vastaan huolestuttavat metsästäjiä. Pahimmilla tihentymäalueilla koirien käyttö alkaa olla mahdotonta, ja tilanne todennäköisesti vain pahenee, kun hirvenmetsästys alkaa ja koirien käyttö metsissä lisääntyy.

Metsästäjäliitto vaatii, että tällä metsästyskaudella kannanhoidollista metsästystä on tehostettava ja lupamäärää kasvatettava erityisesti tihentymäalueilla. Lisäksi poliisien myöntämissä häirikkösusien poistoluvissa on palattava joustavampaan käytäntöön. Metsästäjäliitto pitää tilannetta huolestuttavana metsästyksen ja suurriistavirka-avun (SRVA) kannalta. Toimivia koiria tarvitaan erityisesti metsästäjien antaessa virka-apua poliisille kolaritilanteessa. Liikenteessä vammautuneen karhun tai hirven jäljitys ilman tehtävään koulutettua koiraa on vaikeaa ja vaarallista.

Tilanne on erityisen vaikea itäisessä Suomessa. Pohjois-Karjalassa hirvi on jouduttu rauhoittamaan kolmen riistanhoitoyhdistyksen alueella ylisuuren petokannan vuoksi. Hirveä ravintonaan käyttävän suden ja karhun kannat ovat niin vahvat, että hirvimäärä ei tule riittämään petojen ravinnoksi. Metsästäjien arvioiden mukaan Ilomantsin hirvikanta ei riitä laskennallisesti edes petojen ravinnoksi yhden vuoden ajaksi. Lisäksi hätää kärsimässä on Kainuun metsäpeura, jonka kanta on romahtanut petojen vuoksi.

Liian suureksi paisunut susikanta merkitsee haastetta susipolitiikalle. Kansalaiset odottavat, että susikantaa säädellään kuten muitakin riistakantoja. Metsästäjäliiton mielestä susi on arvokas riistaeläin ja kannanhoidollinen metsästys on oikea toimenpide susikannan säätelemiseksi oikealle tasolle.

Lisätietoja:
Panu Hiidenmies     Teemu Simenius
toiminnanjohtaja     järjestöpäällikkö
040 5346967          050 331 5330

Tule kuulemaan hirvikolaririskin pienentämisestä 16.9. 9.09.2016 12:53

Miten voit pienentää hirvikolarin riskiä? Millaista vakuutusturvaa ja millaisia hirvivaroitusjärjestelmiä on tarjolla? Tule Hirvivaara-seminaariin Jyväskylään 16.9. klo 9–12.30 kuulemaan näistä aiheista.

Seminaari on osa hirvieläinkolareiden vähentämiseen tähtäävää Hirvimerkki!-kampanjaa. Sen oheisnäyttelyssä voit tutustua mm. pimeäajosimulaattoriin ja hirvikolarissa olleeseen autoon. Tapahtuman järjestävät Metsästäjäliitto, Autokoululiitto ja Trafi.

Seminaari järjestetään Jyväskylän liikenneopettajaopistolla osoitteessa Viitaniementie 1 A. Tilaisuus on maksuton.

Ohjelma

Klo 9                  Tilaisuuden avaus
Mauri Pekkarinen, eduskunnan 1. varapuhemies
Autokoululiiton tervehdys
Jarmo Jokilampi, puheenjohtaja, Autokoululiitto
Metsästäjien puheenvuoro
Jaska Salonen, Suomen Metsästäjäliitto
Näin se tapahtui
hirvikolarin kokenut Noora
Hirvivahinkojen korvaaminen vakuutuksesta
Antti Tuulensuu, korvauspäällikkö, Liikennevakuutuskeskus

Klo 10.15          Kahvitauko ja mahdollisuus tutustua oheisnäyttelyyn

Klo 10.45          Hirvet eivät tunne liikennesääntöjä
Anne-Maria Pesonen, Liikenneturvallisuusinsinööri, Keski-Suomen Ely
Kokemukset porovaroituskokeilusta ja kännykkäverkon hyödyntäminen varoituspalveluissa, NordicWayCoop
Ilkka Kotilainen, projektipäällikkö, Liikennevirasto
EDLooper, mahdollisuus välittää reaaliaikaista tietoa
Harri Keski-Rekilä
V-Trafficin hirvivaroitusjärjestelmä                 
Matti Seimola

Klo 11.45          Ensiapunäytös "Auttaminen liikenneonnettomuudessa"
Hirvionnettomuus autolla, toiminnallinen ensiapu auton sisällä ja sen ympärillä

SPR ja Autokoululiitto            

Tapahtuman juontaa Trafin johtava asiantuntija Jussi Pohjonen.

Lisätietoja:

Trafi
johtava asiantuntija Jussi Pohjonen, p. 029 5345 310

Liikenneturvallisuuden edistämissäätiö
puheenjohtaja Risto Gröhn, p. 0400 670 654

Metsästäjäliitto
Pohjois-Karjalan piirin puheenjohtaja Antti Kuivalainen, p. 040 566 5504

Metsästysasetukseen useita muutoksia 2.09.2016 14:44

Valtioneuvosto on vahvistanut muutoksia metsästysasetukseen. Muutosten voimaantuloaika vaihtelee tästä kaudesta ensi kaudelle. Voimaantuloaika on mainittu kunkin muutoksen lopussa.

Hirvenmetsästys alkaa ensi vuoden syksystä lokakuun toisena lauantaina muualla kuin Lapin maakunnassa

Nykyisin hirvenmetsästys alkaa syyskuun viimeisenä lauantaina. Asetuksen muutoksella halutaan vähentää häiriöitä hirven kiima-aikana, jotta mahdollisimman suuri osa hirven vasoista syntyisi keväällä normaaliin aikaan.

Jotta metsästysajan lyhentäminen ei lisäisi peltovahinkoja, hirven vahtimismetsästys pelloilta on luvallista jo 1.9. alkaen muualla kuin Lapin maakunnassa. Hirvieläimen ajo ja koiran käyttö metsästyksessä ei kuitenkaan ole vielä silloin sallittua. Myös kuusipeuran ja valkohäntäpeuran vahtimismetsästys on ensi vuodesta sallittu 1.9 alkaen. Vahtimismetsästämiseen haetaan jatkossa tavallinen hirvieläinten pyyntilupa eikä poikkeuslupaa kuten tähän asti. Muutos tulee voimaan 1.1.2017.

Aikaistettua metsästystä laajennetaan koko Lapin maakuntaan

Ensi vuodesta alkaen hirven metsästyksen ensimmäinen jakso on Lapin maakunnan alueella 1.9–15.9. Tämän jälkeen myös Lapin maakunnassa turvattaisiin hirven kiima-aika ja hirven metsästyksen toinen jakso alkaisi lokakuun toisena lauantaina kuten muualla maassa. Kolmen pohjoisimman kunnan (Enontekiö, Inari ja Utsjoki) alueella hirven metsästys päättyy marraskuun lopussa. Muualla Lapin maakunnassa metsästys voi jatkua vuoden loppuun kuten muuallakin maassa.  Muutos tulee voimaan 1.1.2017.

Pyyntilupien hakua kevennetään

Riistanhoitoyhdistykset antavat ensi vuoden keväästä alkaen Suomen riistakeskukselle verotussuunnitelman, joka vastaa nykyisiä lausuntoja pyyntilupahakemuksista. Verotussuunnitelmat ohjaavat Riistakeskuksen päätöksentekoa samalla tavalla, kuin lausunnot tähän asti. Riistanhoitoyhdistykset voivat esitellä pyyntiluvan hakijoille alueensa verotussuunnitelmaa perusteluineen jo ennen lupahakemusten jättämistä. Muutoksella vähennetään hallinnollista taakkaa erityisesti tilanteissa, joissa Riistakeskus on joutunut pyytämään luvanhakijalta vastinetta, kun riistanhoitoyhdistyksen lausunto on poikennut lupahakemuksesta. Muutos tulee voimaan 1.1.2017.

Hirvieläinten vasasuojan kestoa lyhennetään

Tähän asti hirvieläinnaaras, jota vuotta nuorempi jälkeläinen seuraa, on ollut aina rauhoitettu. Tuomioistuimiin on päätynyt tapauksia, joissa metsästäjä ei ole tiennyt, että yksin liikkuvalla hirvellä on ollut vasa, joka on kulkenut eri reittejä tai ollut piilossa. Nyt hyväksytyllä asetuksella hirvinaaraan suoja koskee pelloilla sallittua vahtimismetsästystä sekä Lapin maakunnan hirven metsästyksen ensimmäistä vaihetta.  Lokakuun toisena lauantaina alkavassa varsinaisessa metsästyksessä hirvinaaraalla ei enää ole erityistä rauhoitusta. Tavoitteena on kasvattaa urosten osuutta naarasvoittoisessa hirvikannassa, koska monesti yksinäiset naaraat on jätetty ampumatta mahdollisen rangaistuksen pelossa. Lisäksi halutaan keventää seurauksia tilanteissa, joissa hirviemo kaadetaan vahingossa. Vasallista naarasta ei tule edelleenkään tieten tahtoen ampua!

Vastaavasti pienten hirvieläinnaaraiden suoja alkaa 1.9. ja jatkuu syyskuun viimeisestä lauantaita edeltävään päivään.  Muutos tulee voimaan 6.9.2016.

Villisikanaaraan rauhoitusaikaa lyhennetään

Villisikanaaraan erityistä rauhoitusaikaa lyhennetään. Näin pyritään tehostamaan villisikojen metsästystä ja estämään afrikkalaisen sikaruton leviäminen. Jatkossa villisikanaaras jota seuraa saman vuoden jälkeläinen, on rauhoitettu 1.3.–31.7. Muutos tulee voimaan 6.9.2016.

Uusia kaliipereita

Aseiden tekninen kehitys huomioidaan metsästysasetuksessa entistä paremmin. Jatkossa ketun, tarhatun naalin, mäyrän, saukon, supikoiran, pesukarhun, rämemajavan, metsäjäniksen, rusakon, metson, teeren tai hanhen metsästyksessä voi käyttää entistä vaatimusta vastaavia uusia kaliipereita. Villisian metsästyksessä on jatkossa kivääreissä samanlaiset tehovaatimukset kuin hirven ja karhun metsästyksessä. Muutos tulee voimaan 6.9.2016.

Älä aiheuta hirvieläinkolaria omenoilla 19.08.2016 13:09

Omenasato on monin paikoin erittäin runsas, ja monissa talouksissa omenoita tulee reilusti yli omien tarpeiden. Ylijäämäomenoiden loppusijoituksessa kannattaa kuitenkin olla huolellinen liikenneturvallisuuden vuoksi.

Metsästäjäliitto muistuttaa, että ylijäämäomenia ei tule viedä teiden läheisyyteen. Tien läheisyyteen kärrätty omenakasa houkuttelee monia eläimiä, kuten valkohäntäpeuroja. Se lisää peurojen liikkumista tiealueella, varsinkin hämäräaikaan ja lisää kolarin riskiä.

Omenat voi lahjoittaa tuttaville tai paikalliselle metsästysseuralle, joka voi hyödyntää niitä riittävän kauas tiestä sijoitetuilla ruokintapaikoilla. Jos ottajaa ei löydy, niin silloin oikea paikka omenoille on komposti.

Metsästys on paitsi iloa ja terveyttä tuova harrastus, myös osa maaseudun taloutta. 19.08.2016 10:33

Metsästys on kuitenkin paitsi iloa ja terveyttä tuova harrastus, myös osa maaseudun taloutta. Riistatalous tuo kansantalouteen euroja ja luo uutta työtä, kirjoittaa Metsästäjäliiton puheenjohtaja Lauri Kontro blogissaan. Riistanliha on myös terveydellinen asia. Riista on parasta ja oikeinta lähiruokaa eikä siihen ole käytetty hormoneja eikä antibiootteja.

Digi-Jahti on ilmestynyt – voita sorsapilli 19.08.2016 8:01

Metsästäjäliiton julkaiseman Digi-Jahdin uusi numero on ilmestynyt. Täytä digilehden lopussa olevan palautekysely 7.9. mennessä ja osallistut Zink Callsin Power Hen -sorsapillin (arvo 59,50 €) arvontaan.

Tässä numerossa kerrotaan muun muassa riistan käyttäytymisestä moottoritien ylittävällä vihersillalla sekä hirvien aisteista. Lisäksi esitellään nuori mestariampuja Liina Laine ja käsitellään Metsähallituksen pienriistan lupa-alueiden suosion eroja. Kisareportaaseja on tarjolla niin Metsästysammunnan SM-kisoista kuin eurooppalaisen metsästysammunnan EM-kisoistakin.

Lehden kotisivulla voit valita, haluatko lukea Digi-Jahtisi suomeksi vai ruotsiksi. Kun sähköpostiosoitteesi on liiton jäsenrekisterissä, saat aina tiedon lehden ilmestymisestä. Jäsenrekisterin kirjautumisohjeet löydät täältä

Jahti-lehti jatkaa ilmestymistään vanhaan tapaan ja Digi-Jahti ilmestyy aina niinä kuukausina, kun painettu lehti ei ilmesty.

Löydät Digi-Jahdin täältä

Hirvieläimille pyyntilupia edellisvuotta enemmän 16.08.2016 9:16

Riistakeskus on myöntänyt tälle kaudelle 41 722 pyyntilupaa hirvelle, 29 030 valkohäntäpeuralle, 153 kuusipeuralle ja 19 metsäpeuralle. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa.

Hirville myönnettiin tänä vuonna 11,5 prosenttia ja valkohäntäpeuralle 12,5 prosenttia enemmän pyyntilupia kuin viime vuonna. Viime syksynä saatiin saaliiksi noin 44 000 hirveä ja noin 26 600 valkohäntäpeuraa.

Pyyntiluvanvaraisten hirvieläinten metsästys on mahdollista aloittaa syyskuun viimeisenä lauantaina, joka on tänä vuonna 24. syyskuuta. Hirviä voidaan metsästää vuodenvaihteeseen asti ja peuroja tammikuun loppuun saakka. Enontekiöllä, Inarissa, Muoniossa ja Utsjoella hirven pyyntiaika on 1.–20.9. ja 11.10.–30.11.

Hirvieläinsäädöksiä uudistetaan

Maa- ja metsätalousministeriö on valmistellut esityksen metsästysasetuksen muuttamisesta. Merkittävin esitetty uudistus on hirvenmetsästyksen alun siirtäminen suurimmassa osassa maata lokakuun toiseen lauantaihin. Lisäksi Ylä-Lapin aikaistettua hirvenmetsästystä laajennettaisiin Keski-Lapin alueelle. Hirvieläinten vasasuoja esitetään lyhennettäväksi ja siirrettäväksi pois rikosoikeudellisen vastuun alta. Vastaisuudessa vastuu siirtyy yhä enemmän metsästyksenjohtajalle sekä metsästäjille itselleen. Vasallista naarashirveä ei tule siis edelleenkään kaataa.  Myös pyyntilupien hakumenettelyjä kevennetään.

Esitykseen on pyydetty lausunnot alkukesästä ja valtaosan muutoksista on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2017. Tämän syksyn metsästyksessä noudatetaan edelleen nykyisiä metsästysaikoja.

Lisätietoja löydät Suomen riistakeskuksen sivuilta.