Pohjoismainen kosteikkopäivä muistuttaa lähikosteikkojen suojelun merkityksestä 31.08.2015 9:58

Pohjoismaista kosteikkopäivää vietetään 2.9.2015. Kosteikot vähentävät maatalouden ravinteiden virtaamista järviin, suojaavat tulvilta, tuovat elinympäristöjä vesilinnuille ja muutenkin lisäävät lähiluonnon monimuotoisuutta. Kosteikot on luokiteltu maailman uhanalaisimmaksi ekosysteemiksi.

Ilvesten poikkeuslupien haku alkaa 28.08.2015 10:44

Ilveksen metsästys kannanhoidollisella perusteella poronhoitoalueen ulkopuolella käynnistyy joulukuun alussa. Pyyntiä varten on haettava poikkeuslupaa Suomen riistakeskukselta.

Uusi susireviiri on muodostunut Uudenmaan ja Varsinais-Suomen rajaseudulle 28.08.2015 8:35

Uudenmaan ja Varsinais-Suomen rajaseudulle on muodostunut susireviiri. Susilauma muodostuu noin kymmenestä yksilöstä.

Metsästys tulee turvata kaavailluilla luonnonsuojelualueilla 27.08.2015 12:43

Metsästäjäliitto otti lausunnossaan kantaa Pohjois-Pohjanmaalle ja Itä-Lappiin perusteilla oleviin luonnonsuojelualueisiin. Liiton mukaan alueiden nykykäytännön mukainen käyttö on turvattava.

Pohjois-Pohjanmaa

Liitto edellyttää, että pienpetojen metsästys on aina sallittava uusien luonnonsuojelualueiden metsästysjärjestelyjä suunniteltaessa. Supikoiran, minkin, ketun ja näädän metsästyskielto olisi uhka alueiden metsäkanalintu- ja vesilintukannoille. Muitakaan riistalajeja ei tule tarpeettomasti rajata pois. Jo asetusesitysten taustamuistiossa todetaan, ettei metsästys vaaranna alueiden luontoarvoja eikä haittaa muuta käyttöä. Lajien äärimmäisen suppea rajaus sulkisi pois myös suurpetojen metsästyksen. Tällä tulisi olemaan myös kielteisiä vaikutuksia kotieläintalouteen.

Asetuksessa on myös huomioitava muutokset riistakannoissa. Vaikka nyt riekon tilanne vaatii metsästyksen rajoittamista näillä alueilla, esitys ei ota huomioon mahdollisesti vahvistuvia riekkokantoja. Jos kannat vahvistuvat metsästyskelpoisiksi, riekkoja tulee voida metsästää kestävän käytön mukaisesti muiden kanalintujen tapaan. Sama pätee myös alueella metsästyskulttuurihistoriallisesti merkittävään metsänhanheen.

Alueilla on myös voitava harjoittaa hirvenmetsästystä pääsääntöisesti nykymuodossaan. Asetusesityksen mukaan jatkossa olisi sallittu vain hirven ajo, mikä tekee hirvenmetsästyksen käytännössä lähes mahdottomaksi.

Itä-Lappi

Metsästäjäliitto edellyttää, ettei luonnonsuojelualueilta jatkossakaan rajata metsästysoikeutta minkään käyttäjäryhmän osalta. Jo asetusesitysten taustamuistiossa todetaan, ettei metsästys vaaranna alueiden luontoarvoja tai haittaa muuta käyttöä.

Itä-Lappiin suunnitellut luonnonsuojelualueet sijaitsevat metsästyslain 8 §:n alueella, jossa on kuntalaisten vapaa metsästysoikeus. Alueisiin sisältyy useita valtavia Metsähallituksen pien- ja suurriistan metsästyslupakohteita, jotka ovat paikallisten lisäksi tärkeitä muualta tuleville metsästäjille, joilla on vähän tai ei lainkaan muita metsästysmahdollisuuksia. Metsästysturismi on tutkimusten mukaan lupatuloina ja myös välillisesti merkittävä tekijä aluetaloudessa, mikä on keskeistä syrjäseutujen elinkeinoelämän ja asuttuna pysymisen kannalta. Metsästykseen liittyvään tarpeelliseen liikkumiseen tulee jatkossakin myös sisällyttää suurikokoisen saaliin, kuten hirven noutaminen maastosta mönkijän avulla.

Asetuksen taustamuistiossa mainitaan, että luonnonsuojelualueiden perustaminen ei olennaisesti muuttaisi alueiden nykyistä käyttöä, eli marjastus, metsästys ja muu perinteinen virkistyskäyttö voisivat jatkua edelleen. Metsästäjäliiton mielestä tämä olisi hyvä asia.

Lausunnot löydät kokonaisuudessaan täältä.

Pienpetopyyntikoulutus ja pyyntilaite-esittely Riihimäellä 27.08.2015 9:47

Riihimäellä on tarjolla pienpetojen pyynnin perusteita aloittelijoille ja vähän kokeneemmillekin torstaina 3.9. kello 18–21. Koulutuksessa käydään läpi tärkeimmät Suomessa pyydettävät pienpedot, niiden biologiaa sekä tehokkaimpia pyyntitapoja. Esittelemme myös Eräkontin pyyntilaitevalikoimaa sekä pyyntilaitteiden virittämistä.
Kouluttajana toimii Max Suominen Eräkontista.
Vapaa pääsy.

Tervetuloa!

Erätalon osoite: Kinturinkuja 4, 11101 Riihimäki

Majavat jakavat mielipiteitä 27.08.2015 9:41

Sidosryhmien näkemyksiä majavakantojen hoidosta ja hallinnasta selvitettiin avoimella kyselyllä kesällä 2015. Suomen kahdesta majavalajista euroopanmajavaan suhtaudutaan positiivisemmin kuin kanadanmajavaan.

Pyyntiluvat itämerennorpan metsästykseen myönnetty 26.08.2015 13:10

Suomen riistakeskus on myöntänyt sata pyyntilupaa itämerennorpan metsästykseen tulevalle metsästyskaudelle. Itämerennorpan metsästys on tänä vuonna pyyntiluvanvaraista, kun se ennen on ollut mahdollista vain vahinkoperusteisin poikkeusluvin.

Ilveksen kannanhoidolliset poikkeusluvat poronhoitoalueelle myönnetty 24.08.2015 14:54

Poikkeuslupia myönnettiin yhteensä yksitoista kappaletta. Ilvestä voi poikkeusluvilla metsästää poronhoitoalueella lokakuun alusta helmikuun loppuun saakka.

MetsästysMetso-leiri Pyhäjoen Palosaaressa peruttu susien takia 24.08.2015 13:34

MetsästysMetso-leiri 2.-4.10.2015 Pyhäjoen Palosaaressa on peruttu. Leirin metsästysalueet ovat ilmeisesti susilauman reviiriä, ja alueelta meni karhukoira vastikään suden hampaisiin. Koiranohjaajat eivät ymmärrettävistä syistä halua lähteä syöttämään koiriaan susille.

Kanalintujen metsästysaikarajoitusten vuoksi maastoja ei valitettavasti saada muualta järjestävän kerhon toiminta-alueelta. Järjestäjät eivät kuitenkaan hautaa ideaa, vaan toteuttavat leirin, kunhan olosuhteet ovat paremmat.

Pahoittelut kaikille jo ilmoittautuneille!

Metsäkanalintujen metsästysajat päätetty 21.08.2015 15:28

Syksyn metsäkanalintujen metsästysajat on päätetty. Metsäkanalintujen metsästystä rajoitetaan alueellisilla rajoituksilla. Kylmät säät vaikeuttivat lintujen pesimistä ja verottivat kantoja.

Afrikannorsun metsästysmuistojen tuontikielto EU:hun Mosambikista, Tansaniasta ja Sambiasta tuli voimaan heinäkuussa 21.08.2015 14:44

Euroopan unionin CITES tieteellinen tarkastusryhmä (SRG) on kieltänyt afrikannorsun metsästysmuistojen tuonnin. Tuontikielto koskee Mosambikista, Tansaniasta ja Sambiasta peräisin olevia afrikannorsun trofeita.

Sorsanmetsästys alkaa – seuraa livelähetystä jahdista 20.08.2015 8:40

Vesilintujahti alkaa tänään torstaina kello 12. Yle Kymenlaakso seuraa jahdin aloitusta suorassa lähetyksessä kello 11.45 alkaen.

Sorsajahti houkuttaa kaislikoihin kymmeniä tuhansia metsästäjiä. Houkutus jakaa saaliskuvia sosiaalisessa mediassa on suuri. Saaliskuvien suhteen kannattaa kuitenkin muistaa kohtuus, sekä se, että jokainen metsästäjä on harrastuksensa elävä käyntikortti.

Hyvää jahtikautta kaikille metsästäjille!

NJS:lle edustaja Brysseliin 19.08.2015 15:00

Pohjoismaisten metsästäjäjärjestöjen yhteenliittymä NJS on palkannut edustajan Brysseliin. Tehtävässä aloittaa lokakuun alussa hollantilainen 40-vuotias Wieke Huizing Edinger.

Koulutukseltaan Wieke on lakimies ja valmistunut Amsterdamin yliopistosta. Hän on myös kolmen lapsen äiti ja asuu tällä hetkellä Brysselissä tanskalaisen miehensä kanssa. Wieke ei vielä ole metsästäjä, mutta hän on erittäin kiinnostunut luonnosta.

Brysselissä NJS:n edustajana ja lobbarina toimiessaan hän työskentelee FACE:n (eurooppalaisten metsästäjäjärjestöjen yhteenliittymä) toimistolla. Hänen tehtäviinsä kuuluu edistää ja puolustaa pohjoismaisten metsästäjien asemaa sekä informoida pohjoismaisia metsästäjäjärjestöjä ajankohtaisista päivittäisistä asioista.

Aiemmin Wieke on työskennellyt muun muassa lakimiehenä Hollannissa, projektikoordinaattorina Mosambikissa sekä Tanskassa lakiasioiden parissa liittyen tanskalaiseen maanviljelyyn ja ruokaan.

Katso alkuperäinen tiedote asiasta tästä

Karhunmetsästys alkaa – metsästyslakiin muutoksia 19.08.2015 9:37

Karhun metsästys alkaa 20.8. Hajuun tai ravintoon liittyvän haaskan tai muun ihmisen perustaman houkuttimen käyttö karhun houkuttelussa ja metsästyksessä on kielletty.

Vesilinnustus alkaa torstaina 18.08.2015 14:08

Vesilintujen metsästys alkaa torstaina 20.8. kello 12.00. Jahtiin lähtevien on hyvä pitää mielessä metsästysrajoitukset ja metsästykseen liittyvät vastuulliset käytännöt.

Suomen karhukanta kestää hyvin metsästystä 18.08.2015 9:21

Karhunmetsästyskulttuuri on iskostettu syvälle suomalaiseen eräperinteeseen. Ja hyvä niin, sillä Suomessa karhukanta on riittävän suuri, että sitä voidaan metsästää kannanhoidollisilla poikkeusluvilla. Karhujahti on taitoa vaativa, mielenkiintoinen ja tarkasti säädelty metsästysmuoto, joka edellyttää aktiivista karhujen seurantaa jo ennen metsästyskauden alkua. Pääasiassa karhua metsästetään koiria apua käyttäen. Perinteisesti on käytetty pystykorvaisia rotuja, kuten karjalankarhukoiraa, jämtlanninpystykorvaa, norjanharmaahirvikoiraa ja laikoja. Nyttemmin on yleistynyt myös ajavan koiran käyttö. Taitava karhukoira on myös välttämätön karhukolareissa vahingoittuneen kontion jäljityksessä.

Karhunliha on arvostettu tumma ja karkeasyinen raaka-aine, josta saa monia maistuvia riistaherkkuja. Trikiinivaaran takia liha on kuitenkin tarkastettava. Karhureseptejä kannattaa lähettää Metsästäjäliiton riistaruokasivustolle osoitteessa www.riistaruoka.fi

Karhukantaa verotetaan edelleen voimakkaimmin poronhoitoalueella, karhun aiheuttamien vahinkojen vuoksi. Karhun aiheuttamat porovahinkojen korvaussumma kohosi edellisvuoden 876 000 eurosta 1 088 000 euroon. Kehittyvän kannan alueella kiintiö mahdollistaa puuttumisen läntisen Suomen lisääntyneisiin mehiläisvahinkoihin. Viime vuonna vahinkojen arvo oli noin 159 000 euroa.

Karhujahti alkaa Suomessa 20.8. Maa- ja metsätalousministeriö on vahvistanut karhun kaatokiintiöksi 133 yksilöä. Kaatokiintiö on tänä metsästysvuonna 18 yksilöä suurempi kuin viime vuonna. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomessa elää vähintään 1453–1588 karhua. Viime vuoden arvio oli 1405–1535 karhua. Kanta on kasvanut erityisesti keskisessä ja läntisessä Suomessa.

Lisätietoja:
Panu Hiidenmies
Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja
p. 040 534 6967
panu.hiidenmies@metsastajaliitto.fi

Teemu Simenius
Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö
p. 050 331 5330
teemu.simenius@metsastajaliitto.fi

BirdLife ja Metsästäjäliitto: Sorsastuksessa muistettava kestävät riistakannat ja hyvät metsästystavat 18.08.2015 9:07

Sorsastuskauden alkaessa BirdLife Suomi ja Suomen Metsästäjäliitto muistuttavat hyvistä metsästystavoista. Ammuttava lintu on aina tunnistettava ennen laukausta. Ampumamatka on pidettävä riittävän lyhyenä, mikä haulikolla tarkoittaa alle 30 metriä. Noutavan koiran käyttö metsästäjän apuna on ehdottoman suositeltavaa.

Järjestöt suosittelevat, että ensisijaisesti metsästettäisiin lajeja, joiden kannankehitys on pitkällä aikavälillä suotuisa. Näitä ovat tärkeimmät riistasorsamme sinisorsa, telkkä ja tavi. Myöhäisiä poikueita on kuitenkin esimerkiksi sinisorsalla havaittu monin paikoin. Järjestöjen mukaan tänä vuonna on oltava erityisen tarkkana siitä, ettei saaliksi tule keskenkasvuisten poikueiden emoja. Niillä kohteilla, joilla on myöhäisiä poikueita, sorsastus kannattaa aloittaa vasta syyskuussa.

– Kestävään ja eettiseen metsästykseen kuuluu, että saalista otetaan enemmän hyvänä vuonna ja vähemmän huonona vuonna. Voi olla, että tänä vuonna sorsapaistia syödään ehkä harvemmin, kertoo Metsästäjäliiton vesilintuasiantuntija Jaska Salonen.

Kestävään metsästykseen kuuluu myös riistan elinympäristöistä huolehtiminen. Metsästäjät ovat perustaneet ja kunnostaneet vuosikymmenten aikana tuhansia lintukosteikkoja, ja työtä jatketaan edelleen.

– Esimerkki hyvästä yhteistyöhankkeesta on Sammalistonsuon tuore kosteikko Riihimäellä, jota ovat olleet toteuttamassa metsästys- ja luonnonsuojelujärjestöt sekä monet muut alueen toimijat, Salonen jatkaa.

Metsästettävistä vesilintulajeista jouhisorsa, heinätavi, tukkasotka ja punasotka on luokiteltu Suomessa uhanalaisiksi, ja punasotka luokitellaan vaarantuneeksi koko Euroopassa. Taantuneen taigametsähanhikannan vuoksi metsähanhen metsästys on tänäkin vuonna kielletty maa- ja metsätalousministeriön asetuksella. Myös merihanhen metsästys sisämaassa on kielletty.

– Seurantojen mukaan moni uhanalainen vesilintulaji vähenee edelleen. Niiden metsästystä pitää välttää, sillä metsästyskuolleisuuteen on helpompi vaikuttaa kuin muihin vähenemisen syihin, kertoo BirdLifen suojeluasiantuntija Tero Toivanen.

Molemmat järjestöt toivovat lintukantojen seurannan ja saalistilastoinnin parantamista.

Sorsalintujen metsästys alkaa 20.8. kello 12.

BirdLife Suomi on valtakunnallinen lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö, jolla on yli 18 000 jäsentä ja tukijaa.

Suomen Metsästäjäliitto on valtakunnallinen metsästäjien etujärjestö, jonka jäseninä on 160 000 metsästäjää ja 2 700 metsästysseuraa.

LISÄTIETOJA
vesilintuasiantuntija Jaska Salonen
p. 040 561 5076
jaska.salonen@metsastajaliitto.fi
Suomen Metsästäjäliitto – Finlands Jägarförbund ry
www.metsastajaliitto.fi

suojeluasiantuntija Tero Toivanen
p. 040 702 8633
tero.toivanen@birdlife.fi
BirdLife Suomi ry
www.birdlife.fi

Janille ja Mikalle PM-kultaa 16.08.2015 16:39

Jani Huhti ampui kolme kultamitalia ja Mika Laarimo voitti kolmannen yleismestaruutensa Pohjoismaisten ammuntojen PM-kilpailuissa.

Suomi tuplasi viime vuoden mitalisaaliinsa elokuun alussa pidetyissä Pohjoismaisten ammuntojen Pohjoismaisissa mestaruuskilpailuissa Ruotsin Kartineholmissa.

Alastaron Metsästyseuran Jani Huhti oli kovassa iskussa voittaen nuorten sarjassa sekä metsästystrapin, hirven että yleismestaruuden. Mika Laarimo palasi parin vuoden PM-kisatauoltaan menestyksekkäästi ja voitti yleismestaruuden kilpailun uudella ennätystuloksella 385 pistettä.

Muut mitaleille yltäneet suomalaiset olivat kultaa ampuneet Niina Rauma naisten ja Pekka Karhunen yleisen sarjan kaurisammunnassa, Kimmo Iivonen hopeaa veteraanisarjan hirviammunnassa sekä Timo Kyntäjä pronssia yleisen sarjan Compak-ammunnassa. Pronssille ylsi myös Suomen kahdeksanhenkinen joukkue Norjan ja Ruotsin jälkeen.

Ensi vuonna Suomi isännöi PM-kilpailuja ja ne ammutaan Salossa, Hevonpään ampumaradoilla.

Ihmiseen tarttuvaa jänisruttoa liikkeellä Oulun seudulla 11.08.2015 14:28

Elintarviketurvallisuusvirasto Evirassa on tutkittu kesän aikana tavallista enemmän jänisruttoon kuolleita eläimiä. Kaikki ne ovat olleet peräisin Oulusta ja sen lähialueilta. Tautia todetaan yleisimmin jäniseläimillä (metsäjänis ja rusakko), joilla tartunta johtaa poikkeuksetta kuolemaan.

Jänisruton aiheuttava tularemiabakteeri tarttuu ihmiseen erittäin herkästi, ja jo pieni määrä bakteereja riittää aiheuttamaan taudin. Jänisrutto ei normaalisti tartu ihmisestä toiseen.

Jänisruttotartunnan saanut eläin menettää taudin loppuvaiheessa ihmisarkuutensa ja hakeutuu pihapiireihin. Tartunnan saaneet jänikset kuolevat 2–10 päivän kuluessa tartunnasta.

– Onkin tärkeää pitää huolta siitä, etteivät ulkona leikkivät lapset ole kosketuksissa sairastuneisiin eläimiin, sanoo erikoistutkija, ELT Varpu Hirvelä-Koski Eviran tuotanto- ja villieläinterveyden tutkimusyksiköstä.

Jänisruttotartunnan voi saada suoraan sairaasta tai kuolleesta eläimestä esimerkiksi haavainfektiona, silmän sidekalvon kautta tai hengitysteitse. Tauti voi myös tarttua bakteerin saastuttamasta juomavedestä tai verta imevien hyönteisten välityksellä.

Jänisruttoa ei voi tunnistaa ulkoisista merkeistä

Alueilla, joilla jänisruttoa on tavattu, metsästäjien on syytä käyttää jäniksiä nylkiessään ja avatessaan esimerkiksi kertakäyttöisiä muovikäsineitä. Kuolleena löydettyjä jäniksiä käsiteltäessä on aina syytä käyttää suojakäsineitä. Koirille tai kissoille ei pidä syöttää raakaa jäniksenlihaa tai sisäelimiä.

F. tularensis -bakteeri kuitenkin kuolee kuumennettaessa, joten keitetty tai paistettu liha on turvallista. Koska suurin osa ihmisten tularemiatapauksista tarttuu vertaimevien hyönteisten välityksellä, erityisen tärkeää olisi loppukesän metsäretkillä suojautua hyönteisten pistoksilta.

Taudinmääritykseen tarvitaan eläimen ruumiinavaus. Tauti aiheuttaa tyypillisiä pesäkemäisiä tulehdusmuutoksia sisäelimiin, erityisesti pernaan ja maksaan. Bakteerin esiintyminen kudoksissa varmistetaan erikoisvärjäyksellä.

Kuolleina löytyneet jäniseläimet voi lähettää tutkittaviksi Eviran Oulun toimipaikkaan. Katso lähetysohjeet täältä.

Lue lisää jänisrutosta ja sen oireista ihmisellä

Lisätietoja:
erikoistutkija, ELT Varpu Hirvelä-Koski,
tuotanto- ja villieläinterveyden tutkimusyksikkö, p. 040 512 1531

Sepelkyyhky on maistuva ja runsaslukuinen riistalintu 7.08.2015 9:29

Sepelkyyhkyn metsästys aloittaa perinteisesti uuden metsästyskauden. Maanantaina 10.8. käynnistyvä kyyhkynmetsästys jatkuu lokakuun loppuun saakka. Runsaat kannat, mielenkiintoinen jahti ja herkullinen liha ovat tärkeimmät syyt kyyhkyjahdin suureen suosioon.

Noutavalla koiralla metsästäjä varmistaa kyyhkysaaliin talteenoton. Lämpimällä kelillä kannattaa myös muistaa, että liha alkaa pilaantua varsin nopeasti, joten on tärkeää huolehtia saaliin jäähdyttämisestä. Metsästyksen kruunaa saaliin laittaminen herkulliseksi ateriaksi. Parhaita kyyhkyreseptejä kannattaa lähettää Metsästäjäliiton riistaruokasivustolle, joka löytyy osoitteesta www.riistaruoka.fi

Metsästäjäliitto muistuttaa, että osalla kyyhkyistä voi olla etelässä alkukaudesta toinen poikue. Pesivät linnut eivät parveile, joten yksittäin tai pareina lentävät tulee säästää. Muista myös, että rauhoitettu uuttukyyhky on sepelkyyhkyä pienempi ja siltä puuttuvat valkoiset laikut siivistä. Myös lentotapa on erilainen.

Metsästäjän kannattaa pitää mielessä myös, että pellolla, jolta sato on korjaamatta, ei saa liikkua ilman viljelijän lupaa. Lisäksi ampuminen on kielletty 150 m lähempänä asuttua asumusta ilman lupaa. Pidä ampumamatkat riittävän lyhyinä ja harjoittele ammuntaa ennen jahtia. Huolehdi myös siistiydestä ja kerää mukaasi kaikki hylsyt ja muut roskat. Metsästäjäliitto toivottaa antoisaa metsästyskauden alkua.