Afrikkalainen sikarutto torjuttava ja villisikakanta saatava hallintaan 22.03.2017 10:58

Villisikojen kantama afrikkalainen sikarutto on levinnyt Virossa ja Venäjällä. MTK ja Suomen Metsästäjäliitto pitävät huolestuttavana Suomen villisikakannan kasvua nykyisessä tauti- ja maataloustilanteessa.

Villisikakannan tiheydellä on suora vaikutus sikaruton etenemiseen. Jos sikarutto leviäisi Suomeen, sillä olisi erittäin vahingolliset vaikutukset sikataloudelle ja elintarvikeketjulle. Lisäksi villisika tunnetaan merkittävänä maataloustuhojen aiheuttajana alueilla, joilla sikakanta on kasvanut tiheäksi.

– Metsästyksen lisäämisestä huolimatta tuoreimpien kanta-arvioiden mukaan villisikakanta on edelleen kasvussa. Nyt on tehtävä kaikki, mitä tehtävissä on metsästyksen tehostamiseksi, toteaa MTK:n riistapolitiikkaryhmän puheenjohtaja Mikko Tiirola.

Lainsäädäntöön on tehty metsästystä tehostavat muutokset, joista tärkeimpiä ovat kiinteän valon käytön salliminen ja rauhoitusaikojen poistaminen rajauksin.

Myös maanomistajien ja metsästysseurojen on tärkeää poistaa villisikajahdin esteitä huolehtimalla mahdollisimman kattavista villisian metsästysoikeuksista metsästysseuroille sekä tukemalla seurojen keskinäistä yhteistyötä jahdin onnistumiseksi. Yhteistyön ohella seurat voivat helpottaa jahtia vähentämällä omaa sääntelyä villisian kohdalla jäsentensä ja vieraslupien suhteen.

Kannan seurannan parantamiseksi on tärkeää, että villisikahavainnoista ja -saaliista ilmoitetaan Oma riista -palveluun. Lisäksi suojelualueilla metsästystä tulee harkita kannanhallinnan varmistamiseksi.

Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg suosittaa aktiivista pyyntipaineen ylläpitämistä lain laatijan määrittämissä puitteissa.

– Toiminnassa tarvitaan hyvää seurojen välistä yhteistyötä. Metsästysalueiden vuokrasopimukset on luonnollisesti oltava kunnossa ja maanomistajilla on merkittävä rooli toiminnan mahdollistajana, Hallenberg tähdentää.

Villisika on haasteellinen metsästettävä. Julkisuudessa on keskusteltu myös kaatopalkkion lanseeraamisesta. MTK ja Metsästäjäliitto pitävät avausta villisian kaatopalkkiosta kannan puolittamistavoitteen edistämiseksi myönteisenä asiana. Järjestöjen mielestä mahdollinen palkkio olisi syytä maksaa metsästysseuroille eikä yksittäisille metsästäjille.

Lisätietoja:
Mikko Tiirola, puheenjohtaja, MTK:n riistapolitiikkaryhmä, 044 538 4280
Tuomas Hallenberg, puheenjohtaja, Suomen Metsästäjäliitto, 040 528 6069

Ilmastonmuutos vaikuttaa myös riistakantoihin 16.03.2017 13:39

Tänään julkistettuun Luonnonvarakeskuksen Sopeutumisen tila 2017 -raporttiin on listattu sopeutumiskeinot maa-, metsä-, kala-, riista- ja porotalouden toimialoille. Raportti painottaa, että osa muutoksista on väistämättömiä, ja niihin on hyvä sopeutua ennakkoon.

Sää- ja ilmastoriskeihin varauduttava

Raportin kirjoittamista johtaneen Luken tutkimusprofessori Pirjo Peltonen-Sainion mukaan ilmastonmuutokseen sopeutumista tutkitaan maailmalla aktiivisesti, mutta Suomi ei voi jäädä odottamaan malleja muualta. Pohjoinen ilmasto muuttuu nopeimmin, ja vaikutukset näkyvät jo metsien kasvussa.

Metsien kasvun ennakoidaan kiihtyvän lämpenevässä ilmastossa, ja metsätalouden sopeutumistoimet ovat raportissa avainasemassa. Tärkeimmiksi toimenpidesuosituksiksi on nostettu sekametsän osuuden kasvattaminen ja kansainvälisen taimikaupan lopettaminen, jotta puun tuholaisten ja vieraslajien leviäminen ja niiden aiheuttama laajamittainen tuho voidaan estää.

Voimakkaat vaikutukset riistakantoihin

Erikoistutkija Pekka Helle esitteli tiedotustilaisuudessa riistatalouden toimintasuositukset. Ilmastonmuutos vaikuttaa Suomen riistakantoihin monin tavoin. Lajisto köyhtyy etelässä ja levittäytyy maan pohjoisosiin. Esimerkiksi metsäkauris, valkohäntäpeura, rusakko, villikani ja villisika hyötyvät vähälumisesta talvesta. Sulat vesistöt voivat myös mahdollistaa vesilintujen talvehtimisen Suomessa. Mutta esimerkiksi metsäjänis ja metsäkanalinnut kärsivät lumen puutteesta. Metsäkanalinnuilla myös liian varhainen kevät suhteessa kylmään ja märkään alkukesään vaikuttaa lisääntymiseen. Uusien lajien vallatessa alaa alkuperäislajit kuten naali joutuvat ahtaalle. Taudit ja loiset tulevat runsastumaan. Norjassa on jo todettu hirvieläinten näivetystautia ja Virossa afrikkalaista sikaruttoa.

Toimenpidesuosituksena Luke esittää riistakantojen seurannan kehittämistä ja metsästyksen säätelyn mukauttamista muuttuviin oloihin. Lumijälkilaskenta käy lumen vähyyden vuoksi hankalaksi, eikä korvaavaa järjestelmää vielä ole. Metsästyksen säätelyn pitää mukautua kantojen muutoksiin. Metsästyksellä voidaan ohjata kantojen kehitystä haluttuun suuntaan. On oleellista panostaa myös elinympäristöjen hoitoon ja ennallistamiseen.
 

Uusi Digi-Jahti on ilmestynyt 16.03.2017 8:13

Metsästäjäliiton julkaiseman Digi-Jahdin vuoden ensimmäinen numero on ilmestynyt. Uuden numeron kunniaksi arvomme lukijoiden kesken viisi Metsästäjäliiton termospulloa. Vastaa lehden lopussa olevaan palautekyselyyn 31.3. mennessä ja osallistut arvontaan.

Uudessa Digi-Jahdissa on useampi juttu pienpetojen metsästyksestä sekä tärkeä muistilista luolametsästyksen harrastajille. Tämän vuoden kaikissa Digi-Jahdeissa kerrotaan metsästyskoirarotujen pentukoulutuksesta, ja sarjan aloittaa nyt suomenpystykorva. Lisäksi hirvenhiihdon moninkertainen suomenmestari antaa vinkkejä lajin harjoitteluun, ja tarjolla on myös kokemuksia kanadalaisesta metsästyskulttuurista. Digi-Jahdista löydät myös ohjeet, kuinka voit saada oman riistavideosi julkaistavaksi lehdessä.

Lehden kotisivulla voit valita, haluatko lukea Digi-Jahtisi suomeksi vai ruotsiksi. Kun sähköpostiosoitteesi on liiton jäsenrekisterissä, saat aina tiedon lehden ilmestymisestä. Jäsenrekisterin kirjautumisohjeet löydät täältä.

Klikkaa Digi-Jahtiin!

 

EU:n parlamentti äänesti asedirektiivin kompromissiesityksen puolesta 14.03.2017 15:38


Parlamentissa äänestettiin tänään 14.3. asedirektiivin kohtalosta. Komission, Neuvoston ja Parlamentin kesken väännetty kompromissiesitys hyväksyttiin. Seuraavaksi asia menee Neuvoston hyväksyntään, jonka jälkeen Suomella on 15 kuukautta aikaa saattaa kansallinen aselainsäädäntö vastaamaan direktiivin vaatimuksia.

Muutoksia on siis luvassa, mutta direktiivin vaikutus aseharrastajiin riippuu hyvin pitkälti siitä, miten sitä tullaan Suomessa tulkitsemaan. Erikoisimmat esitykset saatiin metsästys- ja ampumaharrastusjärjestöjen aktiivisen lobbauksen ansiosta siivottua jo EU-tasolla, ja Suomen aselainsäädäntö on Euroopan tasolla varsin tiukka, joten monet esitetyistä muutoksista ovat täällä jo voimassa. Seuraavaksi edunvalvonnassa on ensisijaisen tärkeää keskittyä kansalliseen päätöksentekoon.

Metsästäjän terveys- ja hygieniakoulutukset käynnistyvät 20.02.2017 11:21

Koulutuksessa käydään läpi myös ajankohtaiseen afrikkalaiseen sikaruttoon liittyviä asioita.

Metsästysseuroille on jälleen tarjolla riistanlihan käsittelyn hygieniakoulutusta. Jos hirviporukasta löytyy koulutuksen käynyt henkilö, niin hän saa tarkastaa ruhon ja sisäelimet jo pyyntipaikalla, jos liha aiotaan viedä leimattavaksi. Koulutuksessa tarjolla myös ajankohtaista, huipputason tietoa esimerkiksi riistaeläinten sairauksista, kuten afrikkalaisesta sikarutosta.

Metsästäjien terveys- ja hygieniakoulutus on erityisen hyödyllinen seuroille, jotka myyvät riistanlihaa, mutta myös perusmetsästäjä saa siitä tarpeellista tietoa. Koulutus on teoriapohjainen eikä sisällä käytännön lihankäsittelyä. Koulutuksen käyneet kirjataan Eviran viralliseen rekisteriin.

Katso kevään koulutukset ja ilmoittaudu heti!

 

Perniön sudenmetsästyksessä ei rikosta 17.02.2017 15:50

Mediassa on liikkunut olettamuksiin perustuvia syytteitä Salo-Raasepori-alueen sudenmetsästyksestä. Salon poliisilaitos on tutkinut asiaa ja todennut, että metsästykseen ei liity rikosta. Myös lupahakemuksen periaatteet noudattivat maa- ja metsätalousministeriön asetuksia ja ohjeita, ja kaikki hakemukseen annettu tieto on todennettavissa.

Metsästäjien päätös olla antamatta lausuntoja ennakkoon tai jahdin aikana on johtunut mm. siitä, että viime vuonna metsästystä häirittiin. Viranomaistutkinnan aikana ei julkinen kannanotto ole myöskään ollut mahdollista. Nyt kun poliisi on todennut, että rikosta ei ole tapahtunut, metsästäjät haluavat tuoda esiin tapahtumien oikean kulun.

Perättömiä väitteitä metsästyksen kulusta

Metsästyksen johtajana toiminut Esa Nykänen ihmettelee, että medialle on kerrottu vaihtoehtoisia faktoja, vaikka ei ole itse oltu edes läsnä metsästystilanteessa, ja on myös tehty amatööritason ”rikospaikkatutkintaa” metsästystä seuranneina päivänä. ”On metsästäjien mustamaalaamista leimata heitä huhupuheiden perusteella lainrikkojiksi, vaikka mitään näyttöä rikoksista ei ole”, Nykänen sanoo.

Jahtitilanteen kulku metsästyspäivänä

Medialle ja poliisille on väitetty, että metsästystilanteessa on ollut kolme sutta, joista suurin on ammuttu piittaamattomasti ohjeita noudattamatta. Nykänen oikaisee perättömiä väitteitä seuraavasti:

”Jahtipäivänä tuli metsästäjien tietoon susilauma, joka oli lupa-alueella kulkenut asuttujen talojen piha-alueilla. Kiertämällä alue saatiin tieto lauman sijainnista. Samalla varmistettiin, että muita sudenjälkiä ei mennyt sisään eikä ulos. Lumikeli oli jäljitykselle erittäin otollinen. Jälkimiehet ja koiranohjaajat seurasivat jälkiä koirat kytkettyinä. Kun lauman eläimet erkaantuivat eri suuntiin, laskettiin metsästyskoirat yksittäisen pienikokoisen jäljen perään. Tässä noudatettiin ohjeita ja suosituksia, koska tarkoituksena oli pyytää ensisijaisesti nuorta sutta. Yksittäinen susi ajautui koirien ajamina metsästäjän eteen, ja tämä kaatoi suden. Kun tilanne oli ohi, koirat otettiin auton kyytiin.”

Myös poliisi on todennut, että lopputilanteessa on ollut mukana ainoastaan yksi susi ja kaksi koiraa. Ei siis kolmea sutta kuten on väitetty. ”Tapahtuma oli helposti todistettavissa”, Nykänen lisää. "Koiria suositellaan lupapäätöksessä käytettäväksi nimenomaan yksittäisen suden ajattamiseen."

Alfayksilön tunnistaminen vaikeaa

Metsästäjillä ole ollut mitään syytä olla noudattamatta metsästykseen liittyviä lupaehtoja tai ohjeita. Mikäli kaatunut yksilö todetaan lauman alfanaaraaksi, on se tietenkin hyvin valitettavaa. Tunnistaminen ampumatilanteessa on vaikeaa, eikä kyseessä ole rikos, vaan asia on kirjattu lupaehtoihin suositukseksi.

Luonnonvarakeskuksen viimeisimmässä kanta-arviossa todetaan, että Suomen susikanta on ollut kasvussa vuodesta 2013 lähtien.

Uusi Jahti-lehti ilmestyy huomenna 8.02.2017 13:32

Jahdin vuoden ensimmäinen numero kolahtaa postilaatikkoon huomenna torstaina 9.2. Lehti sisältää Suomen juhlavuoden kunniaksi jutut muun muassa satavuotiaasta metsästysseura Tuliluikusta sekä vuoden lopussa järjestettävistä Suomen suurimmista peijaisista, joissa jokainen voi olla mukana. Lisäksi Jahdissa alkaa uusi riistaruokasarja, jonka ensimmäinen pääraaka-aine on valkohäntäpeura. Jousimetsästyksen ystäville on tarjolla kattava paketti ATA Show´sta. Mukana on myös metsästäjän terveys- ja hygieniakoulutusten kevään aikataulut ja tietoa riistaystävällisestä metsän kasvatusmallista.

Jahti on Metsästäjäliiton jäsenlehti, jonka voi tilata myös erikseen hintaan 42 €/vuosi (viisi numeroa).

WWF:n lihaopas suosittelee lautaselle riistaa 7.02.2017 13:35

WWF julkaisi ensimmäistä kertaa Suomessa Lihaoppaan, jossa arvioidaan lihojen ympäristövaikutuksia. Kestävästi pyydetty riista on WWF:n mukaan oiva vaihtoehto, kun haluaa syödä ympäristön kannalta parempaa lihaa.

Ruoka on ympäristön kannalta yksityisen kuluttajan merkittävin päivittäinen valinta. Ilmastonmuutoksen, Itämeren ja luonnon monimuotoisuuden kannalta on ratkaisevaa, kuinka paljon ja minkälaista lihaa syömme.

Riistalle vihreää valoa

Ruoka-aineiden tuotannon vaikutusta ympäristöön voidaan mitata monilla mittareilla. Ympäristön kannalta tärkeimpiä ovat luonnon monimuotoisuus-, ilmasto- ja vesistövaikutukset sekä torjunta-aineiden käyttö. Oppaassa lihat on merkitty liikennevaloista tutuin värein. Punainen kertoo, millä tuotteilla on suurimmat haitalliset ympäristövaikutukset. Keltaisella merkittyjä kannattaa ostaa harkiten ja vihreitä kuluttaa kohtuudella. Kestävästi pyydetylle riistalle näytettiin oppaassa vihreää valoa.

Oppaassa arvioitiin kotimaisista hirvieläimistä hirvi, metsäkauris ja valkohäntäpeura. Hirvieläinten osuus riistasta on kilomäärällisesti merkittävin, ja niiden kannat kestävät nykyisen metsästyksen hyvin. Riistaa ei kuitenkaan riitä kestävästi pyydettynä kattamaan koko Suomen tämänhetkistä lihankulutusta. Siksi opas suosittelee myös kasvisten ja kestävästi pyydetyn kalan kulutuksen lisäämistä. Tarhattua riistaa ei arvioitu.

Kennelliiton metsästyskoiratyöryhmä vierailulla Erätalolla 12.01.2017 12:12

Kennelliiton metsästyskoiratyöryhmä vierailee tänään torstaina 12.1. Metsästäjäliiton toimistolla Riihimäellä. Tapaamisessa keskustellaan ajankohtaisista metsästyskoiriin liittyvistä aiheista, kuten suden poikkeuslupametsästyksen tilanteesta ja koiravahingoista. Lisäksi pohditaan nuorisoyhteistyön kehittämistä Metsästäjäliiton ja metsästyskoirajärjestöjen välillä ja luodaan tilannekatsaus hankkeeseen, jonka tarkoitus on liittää suomenpystykorvalla metsästys Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle.

Maa- ja metsätalousministeriö esittää rajoitettua ahmojen metsästystä 5.01.2017 9:13

Maa- ja metsätalousministeriö esittää suurimmaksi sallituksi saalismääräksi 8 ahmaa pohjoisen ja itäisen poronhoitoalueen kannanhoitoalueella. Rajoitettu metsästys halutaan sallia merkittäviä porovahinkoja aiheuttavien yksilöiden poistamiseksi. Metsästyksen sallimisen jälkeen seurattaisiin, miten se vaikuttaa alueen ahmavahinkojen määrään. Poikkeusluvat myöntäisi Suomen riistakeskus.

Marraskuun 2016 kanta-arviossa Luonnonvarakeskus arvioi, että Suomessa on noin 220–250 ahmaa. Ahmakanta on moninkertaistunut 15 vuodessa. Ne elävät pääosin pohjoisilla tunturialueilla ja itäisillä metsäalueilla. Alpiinisen vyöhykkeen ahman on katsottu olevan viimeisimmässä luontodirektiivin kuusivuotisarvioinnissa suotuisalla suojelutasolla. Tunturi-Lapin (pohjoisen ja itäisen poronhoitoalueen kannanhoitoalueen pohjoisosan) ahmakanta onkin osa elinvoimaista Skandinavian ahmapopulaatiota. Lisäksi Itä-Lapin (pohjoisen ja itäisen kannanhoitoalueen Venäjään rajoittuvan osan) ahmakanta on osa Venäjän elinvoimaista ahmapopulaatiota. Esityksen määrä 8 ahmaa ei tulisi vaikuttamaan ahman suojelutasoa heikentävästi. Sekä Ruotsi että Norja metsästävät ahmoja lammas- ja porovahinkojen vähentämiseksi.

Ahma aiheuttaa kaikista suurpedoista eniten vahinkoja porotaloudelle. Ahman tappamia poroja on ilmoitettu tänä vuonna jo 2744, joka on lähes pari sataa poroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Laskennallinen ahmojen aiheuttama vahinko on 6,26 miljoonaa euroa. Ennakkoarvioiden perusteella poronhoitoalueen suurpetojen aiheuttamat vahingot tulevat olemaan n. 10,5 miljoonaa euroa. Komission Suomelle sallima maksuvaltuus on enintään 10 miljoonaa porovahingoissa.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:

neuvotteleva virkamies Sami Niemi, p. 0295 162 391
ylitarkastaja Janne Pitkänen p. 040 867 2667