Räkättirastaiden pyynnin poikkeusluvat haussa nyt 29.01.2015 14:20

Riistalinnut ja rauhoittamattomat linnut, esimerkiksi sepelkyyhkyt ja räkättirastaat, voivat aiheuttaa merkittäviä vahinkoja viljelyksille. Hakemusten käsittely saattaa ruuhkautua, joten olemalla ajoissa liikkeellä pääsee todennäköisimmin vahinkojen torjuntaan heti ongelmien ilmaantuessa.

Varsinais-Suomen Erätulet 8.2. 28.01.2015 13:33

Varsinais-Suomen Erätulia vietetään sunnuntaina 8.2. Turussa Ruissalon Kansanpuistossa. Tapahtuma on erityisesti lapsiperheille suunnattu ja ohjelmassa on esimerkiksi luonto- ja erätietoa sekä metsästyskoirien esittäytyminen.

Ampumaharrastusfoorumi hakee rata-asiantuntijaa 27.01.2015 15:51

Rata-asiantuntija toimii asiantuntijana ampumaharrastusfoorumissa, joka on ammuntaa harrastavien järjestöjen yhteenliittymä. Rata-asiantuntijalta edellytetään perehtyneisyyttä ja sitoutuneisuutta ampuma- tai metsästysharrastukseen.

Ampumaharrastusfoorumi hakee rata-asiantuntijaa 27.01.2015 14:32

Ampumaratafoorumin seminaari.

Ampumaharrastusfoorumi on ammuntaa harrastavien järjestöjen yhteenliittymä. Se haluaa turvata ammunnan harrastusmahdollisuudet Suomessa myös tulevaisuudessa. Nyt foorumi hakee rata-asiantuntijaa. Katso hakuilmoitus alta.

 

Ampumaharrastusfoorumi hakee

RATA-ASIANTUNTIJAA

Rata-asiantuntija toimii asiantuntijana ampumaharrastusfoorumissa. Tehtävässään hän:

1) toimii ampumaharrastusfoorumin puheenjohtajan alaisena sekä hänen 1. sijaisena,

2) avustaa ampumaharrastusfoorumin järjestöjä ja niiden edustajia ampumaratojen perustamiseen ja ylläpitämiseen liittyvissä valmistelu-, lupa- ja vastaavissa asioissa,

3) toimii ampumaharrastusfoorumin kokousten sihteerinä vastaten kokouksiin liittyvistä valmisteluista, ampumaharrastusfoorumin päättämien julkilausumien, lausuntojen ja kannanottojen valmistelusta sekä kokousten esityslistojen ja pöytäkirjojen laadinnasta ja

4) valmistelee ja panee täytäntöön muut ampumaharrastusfoorumissa hänelle sovitut tehtävät ja toimeksiannot.


Rata-asiantuntijalta edellytetään riittävää perehtyneisyyttä ja sitoutuneisuutta ampuma- ja/tai metsästysharrastukseen. Hänellä tulee olla hyvä suomenkielen kirjallinen ja suullinen taito sekä tyydyttävä ruotsinkielen taito. Hakijalle luetaan eduksi, jos hän omaa aseluvan (vaihtoehtoisesti on aktiivi ilmakivääri- tai pistooliampuja) tai hänellä on kokemusta ampumaratojen perustamisesta, ylläpidosta ja niihin liittyvistä ympäristöasioista. Rata-asiantuntijalle on myös eduksi jos hän tuntee ja/tai on ollut mukana ampumaratoihin liittyvässä lupaprosessityössä. Eduksi luetaan myös ampuma-ase- ja metsästyslainsäädäntöön liittyvä perehtyneisyys. Jäsenyys tai johtotehtävissä toimiminen jossain ampumaharrastusfoorumissa mukana olevan tahon yhdistyksessä ja englannin käytännön kielitaito luetaan myös eduksi.

Tehtävä täytetään aluksi määräaikaisena 4 kuukauden ajaksi, mutta ampumaharrastusfoorumilla on tavoitteena muuttaa tehtävä pysyväluonteiseksi. Toimi on otettava vastaan viimeistään 1.4.2015.

Rata-asiantuntijan toimipaikka on Helsingissä, mutta valitulla on oltava valmius tarpeen mukaan matkustaa kotimaassa. Koska ampumaharrastusfoorumi on rekisteröitymätön yhteisö, tehdään työsopimus Suomen Ampuma-urheiluliiton nimissä ja hallinnollinen ohjaus toteutetaan ko. liiton kautta.

Hakemukset, joista ilmenee hakijan pätevyys ja kokemus avoinna olevaa tehtävää varten sekä palkkatoivomus, pyydetään toimittamaan viimeistään 15.2.2015 klo 16 mennessä osoitteella Ampumaharrastusfoorumi c/o Suomen Ampumaurheiluliitto, Radiokatu 20, 00093 VALO, Finland. Kuoreen merkintä ”Rata-asiantuntija”. Hakemuksia ei palauteta.

Lisätietoja antaa ampumaharrastusfoorumin puheenjohtaja Risto Aarrekivi p.040 7746950 (risto.aarrekivi@ampumaurheiluliitto.fi)


Ampumaharrastusfoorumi on ammuntaa harrastavien järjestöjen yhteenliittymä, jonka tavoitteena on turvata ammunnan harrastusmahdollisuudet maassamme myös tulevaisuudessa. Ampumaharrastusfoorumin tehtävänä on yhteisvoimin vaikuttaa päättäjiin valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla ampumaharrastusmahdollisuuksien turvaamiseksi myös tulevaisuudessa.

Ampumaharrastuksen haasteina nykypäivänä ovat lukuisat erilaiset lupakäytännöt ja niiden sirpaleisuus. Lisäksi turvallisuuden nimissä tehtävät esitykset lupakäytäntöjen kiristämiseksi ovat arkipäivää. Ampumaratojen kehittämisen tulevaisuuden haasteina ovat muun muassa asutuksen läheisyys, kiristyneet ympäristönormit (melu, raskasmetallit jne.) sekä pienten ratojen ylläpito talkooväen vähetessä. Lisäksi ampumaratojen puute erityisesti suurten kaupunkien läheisyydessä on merkittävä este ampumaharrastuksen kehittämisessä.

Vaikuta metsästys- ja riista-asioiden hoitoon 27.01.2015 12:44

Riistanhoitoyhdistysten vuosikokoukset järjestetään helmikuussa. Kokouksissa valitaan riistanhoitoyhdistysten puheenjohtajat, hallitusten jäsenet erovuoroisten tilalle sekä toiminta-alueiden maanomistajajärjestöjä edustavat hallituksen jäsenet. Huom. Harjavallan ja Laitilan seudun rhy:iden vuosikokousten oikaistut alkamisajankohdat!

Riistakeskus myönsi 24 sudenkaatolupaa 26.01.2015 9:56

Suomen riistakeskus on myöntänyt 24 poikkeuslupaa suden kannanhoidolliseen metsästykseen. Uusi sudenhoitosuunnitelma hyväksyttiin viime viikolla ja sen mukaan susia saa tänä vuonna kaataa kannanhoidollisin perustein 29 yksilöä. Luvat myöntää riistakeskus.

Pohjois-Karjalaan lupia myönnettiin kuusi, Pohjanmaalle ja Varsinais-Suomeen kolme, Kainuuseen seitsemän, Pohjois-Savoon kaksi ja Oulun, Pohjois-Hämeen sekä Satakunnan alueille yhdet.

Pyynnin suositellaan kohdistuvan asetettujen suuntaviivojen mukaisesti haittaa tai vahinkoa aiheuttaneisiin nuoriin susiyksilöihin. Ratkaisut perustuvat Tassu-järjestelmään kirjattuihin ja tarkastettuihin susihavaintoihin, muutoin kerättyihin tietoihin sekä susista aiheutuneisiin vaikutuksiin.

Kannanhoidollinen metsästys on mahdollista aloittaa 23. helmikuuta ja poikkeusluvat ovat voimassa 21 vuorokautta. Metsästyksen aloitusajankohdan viiveen osalta on huomioitu päätöksiin liittyvä 30 vuorokauden valitusaika. Metsästys on johdettua ja siihen saa osallistua kerrallaan enintään 50 metsästäjää susireviiriä kohti.

Suden kannanhoidollista metsästystä kokeillaan ensin kaksi vuotta, jonka aikana seurataan tarkasti, miten metsästys vaikuttaa susikantaan ja ihmisten asenteisiin susia kohtaan. Kannanhoidollisen metsästyksen lisäksi susia saa kaataa Suomen riistakeskuksen myöntämällä vahinkoperusteisella poikkeusluvalla tai poliisin määräyksellä.

Jahti jatkuu Ruotsissa

Länsinaapurissa susijahti jatkuu edelleen. Sunnuntai-iltaan (25.1.2015) mennessä on kaadettu jo 35 sutta. Lupia on kaiken kaikkiaan 43, kun Taalainmaalle myönnettiin lisälupia.

Ruotsin susijahdin tilannetta voi seurata täältä.

Metsästys Ruotsissa jatkuu 15. helmikuuta saakka.

Konfliktista päivitettyyn sudenhoitosuunnitelmaan 23.01.2015 16:35

Susi- ja suurpetokeskustelu roihahti liekkeihin vuosien 2012–2013 aikana. Koostimme Metsästäjä-lehden artikkelien pohjalta katsauksen susikeskustelun etenemiseen aina päivitettyyn sudenhoitosuunnitelmaan asti.

Poikkeusluvat suden kannanhoidolliseen metsästämiseen alueittain 23.01.2015 15:35

Alueelliset tiedotteet myönnetyistä poikkeusluvista susien kannanhoidolliseen metsästämiseen kootaan tähän päivittyvään artikkeliin.

24 poikkeuslupaa suden kannanhoidolliseen metsästämiseen 23.01.2015 14:00

Suomen riistakeskus on myöntänyt 24 poikkeuslupaa susien kannanhoidolliseen metsästykseen. Poikkeusluvat on myönnetty vahvistetun susikannan hoitosuunnitelman ja maa- ja metsätalousministeriön antaman asetuksen nojalla.

Metsästysmuistojen tiukennetut tuontiehdot voimaan 5.2.2015 23.01.2015 13:29

EU:n tekemät muutokset komission asetukseen koskien kuuden erityistä huomiota vaativan CITES-lajin metsästysmuistojen tuontia EU:n alueelle tulevat voimaan 5.2.2015. Lisää tietoa metsästysmuistojen tuontiehdoista ympäristöhallinnon yhteisestä verkkopalvelusta ja SYKEn infokirjeestä.

Metsästäjät huolehtivat hirvikannoista yli kuntarajojen 23.01.2015 9:10

Suomi on saanut pitkällisen prosessin jälkeen uudet hirvitalousalueet. Kaikkiaan 59 hirvitalousaluetta on perustettu helpottamaan hirvikannan kehityksen ohjaamista.

Sudenhoitosuunnitelma hyväksyttiin – Tänä vuonna saa kaataa enintään 29 sutta 22.01.2015 16:03

Uutena asiana sallitaan suden kannanhoidollinen metsästys. Maa- ja metsätalousministeriö säätää asetuksella vuosittain suurimman sallitun saalismäärän, joka kannanhoidollisilla poikkeusluvilla voidaan pyytää koko maassa.

Susien määrä on kasvanut reilusti 20.01.2015 9:06

Suomen susikannan tämänhetkinen koko on 220–245 sutta, arvioi Luonnonvarakeskus (Luke). Viime vuoden helmikuun alussa susia oli 140–155.

Susien määrä on kasvanut kaikilla kannanhoitoalueilla. Suurin muutos susien määrässä tapahtui itäisen Suomen kannanhoitoalueella. Siellä arvioidaan olevan nyt 130–140 sutta, kun viimeksi niitä arvioitiin olevan 70–75. Läntisellä kannanhoitoalueella susia on Luken mukaan 83–91, ja viime arviossa 65–70. Poronhoitoalueella susien määräksi arvioidaan 7–14, kun vuosi sitten susia arvioitiin olevan 5–10.

Arvion perustana ovat tunnetut laumat ja kahdestaan liikkuvat sudet, jotka ovat todennäköisiä susipareja. Susiparien määrä pysyi samana eli 16:ssa parissa. Laumojen määrä sen sijaan kasvoi. Viime vuonna arvioitiin olevan 16 laumaa ja nyt 27 laumaa. Viime helmikuun arviossa tunnetuista 14 parista osa on siis vakiintunut laumoiksi. Joulukuussa 2014, sulan maan aikana, susilaumoja arvioitiin alustavasti olevan 29–41. Arvio susilaumojen määrästä on tarkentunut loppu- ja alkuvuodesta lumipeitteen aikana tehtyjen lisähavaintojen ansiosta.

Yksinään liikkuvien susien osuus on noin 15 prosenttia talvisesta susikannasta. Huomattava osa itärajalla havaituista laumoista ja pareista liikkuu sekä Suomen että Venäjän puolella. Näistä yksilöistä Suomen susikanta-arvioon lasketaan mukaan puolet. Kun lukuun otetaan mukaan molemmin puolin rajaa liikkuvien laumojen sudet, saadaan susien yhteismääräksi 240–268 (viime vuonna 150–170).

Luken arvio susien määrästä pohjautuu pääosin petoyhdyshenkilöverkostolta saatuihin havaintotietoihin. Tämän lisäksi havaintotietoja ovat toimittaneet Metsähallituksen henkilökunta, paliskuntien poroisännät, rajavartijat ja Suomen riistakeskus. Lisäksi Luken maastohenkilökunta on tehnyt tiiviisti maastoseurantaa susikannan ydinalueilla Kainuussa, Ylä-Savossa, Pohjois-Karjalassa, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa.

Talviolosuhteet vaihtelivat suuresti maan eri osissa vielä joulukuussa 2014. Kunnollinen lumipeite saatiin keskiseen ja pohjoiseen Suomeen joulukuun kuluessa ja eteläiseen Suomeen vasta vuodenvaihteen jälkeen. Jälkihavaintojen tekemiseen käytettävissä ollut lumiaika on ollut kokonaisuudessaan lyhyt, minkä vuoksi arvioon liittyy osan laumoista kohdalla jonkin verran epävarmuutta.

Lisätietoa Luonnonvarakeskuksen sivuilla.

Ruotsissa päästään susijahtiin 16.01.2015 14:31

Susia voidaan metsästää Ruotsissa. Maassa on päättynyt oikeusprosessi, jossa päätettiin voidaanko susia ampua Ruotsissa.

Ruotsin ympäristöhallinto antoi viime viikolla luvan kaikkiaan 36 suden ampumiseen Örebron ja Värmlannin lääneissä. Monet luonnonsuojelujärjestöt valittivat päätöksestä ja perustelivat sitä EU:n luontodirektiivillä, joka velvoittaa jäsenmaat turvaamaan uhanalaisten lajien elinmahdollisuudet.

Ensimmäisen asteen tuomioistuin hyväksyi valituksen. Metsästys pysäytettiin. Toisen asteen tuomioistuimeen eli Göteborgin kamarioikeuteen asiasta valittivat lääninhallitus ja metsästäjäjärjestöt.

Kamarioikeus päätti, että EU:n luontodirektiivi ei antanut luonnonsuojelujärjestöille valitusoikeutta ympäristöhallinnon päätökseen. Näin ollen susien metsästys Ruotsissa on mahdollista. Oikeus ei kuitenkaan ottanut kantaa susien uhanalaisuuteen.

Sudenhoitosuunnitelma kaipaa vielä muutoksia 15.01.2015 10:57

Metsästäjäliitto kasvattaisi suden kannanhoidollisen metsästyksen lupakiintiötä. Liiton mielestä on hyvä, että vihdoin on myönnetty tarve häirikkösusien poistolle ja susien kannanhoidollisille luville. Hyvä asia on myös se, että susien aiheuttamat vahingot koirille ja tuotantoeläimille esitetään korvattavaksi täysimääräisesti ja nopeasti.

Metsästäjäliitto katsoo kuitenkin, että suunnitelma ei huomioi riittävästi paikallisten näkemyksiä. Asetusesityksen mukainen 29 suden lupamäärä on myös susikannan kokoon nähden liian alhainen. Liitto katsoo, että laumojen selvän lisääntymisen vuoksi lupakiintiön ylärajaksi tulisi määritellä 58 sutta, mikä mahdollistaisi kaikkien haettujen lupien myöntämisen.

Riistantutkimuksen mukaan Suomessa arvioidaan olevan 29–41 susilaumaa, eli lisääntyvää paria jälkeläisineen. Se on merkittävästi enemmän kuin elinvoimainen kanta edellyttää. Sudenhoitosuunnitelmassa on susikannan tasoa nostettu 20:sta 25 laumaan. Metsästäjäliitto katsoo, että aiemmassa sudenhoitosuunnitelmassa määritelty susikannan koko, 20 lisääntyvää laumaa, olisi edelleen oikea taso. Kannan enimmäismäärän ylittävä susimäärä tulee aina voida poistaa.

Kannanhoidolliset luvat tulee myöntää ripeästi, byrokratiaa minimoiden. Jahtiin osallistuvien tarpeeton rajoittaminen 30 metsästäjään ja luvan liian lyhyt kestoaika vaikeuttavat metsästystä kohtuuttomasti. Metsästys tulisi toteuttaa samoja käytäntöjä noudattaen kuin ilveksen tai karhun kohdalla. Toistuvasti pihoissa vierailevat häirikkösudet tulee voida poistaa ilman aikaa vievää hakemusprosessia. Kun susi uhkaa ihmistä, koiraa tai muuta kotieläintä, hätävarjelun on sallittava suden ampuminen tapahtumapaikalla.

Liian tiheä susikanta uhkaa metsäpeuraa

Kainuun metsäpeurakanta on huvennut runsaasta 2 000 yksilöstä vain noin 800 yksilöön suurpetojen saalistuksessa. Metsäpeura on maailmanlaajuisesti arvokas eläin, jonka säilymisestä Suomella on erityinen vastuu. Tämän johdosta kannanhoidollisia lupia tulee pyrkiä kohdentamaan vielä enemmän sen elinalueille.

Metsästäjäliitto otettava mukaan susityöryhmiin

Metsästäjillä ja metsästysseuroilla on keskeinen rooli sudenhoitosuunnitelman onnistumisessa. Sudenhoitosuunnitelmaa ei voida toteuttaa ilman metsästäjien aktiivista panosta. Siksi on outoa, ettei metsästysseuroille ja metsästäjien etujärjestölle ole varattu edustusta paikallisissa yhteistyöelimissä, vaikka näin on tehty luonnonsuojelujärjestöjen kohdalla. Metsästäjäliitto edellyttää sen vuoksi, että myös metsästysseurat ja Metsästäjäliitto niiden valtakunnallisena järjestönä saavat edustuksen.

Metsästäjäliiton susilausunnot

Viljelyksiä tuhoavat rusakot metsästettävä ennen kevättä 14.01.2015 8:53

Kuva: Suomen riistakeskus

Rusakot ja metsäjänikset, jotka aiheuttavat ongelmia erikoisviljelmille, puutarhakasveille tai rehupaaleille, on syytä poistaa metsästysaikana. Viljelijän kannattaa ottaa yhteyttä paikallisiin metsästäjiin ajoissa, jotta vahingot voidaan estää ennen herkkää lisääntymisaikaa.

Metsästys on tehokkainta toteuttaa ajometsästyksenä, jossa sopivat rusakoiden päivämakuumäet ajetaan metsästäjien ja koirien avulla. Passimiehet sijoitetaan turvallisuusnäkökulmat ja rusakoiden kulkureitit huomioiden parhaille mahdollisille paikoille. Passipaikkoja suunniteltaessa on syytä kuitenkin muistaa, että ilman rakennuksen haltijan tai omistajan lupaa ei riistaeläintä saa ampua 150 metriä lähempänä asuttua rakennusta. Rakennuksen haltijan luvalla on metsästys mahdollista lain määräämää minimiä lähempänä.

Metsästystapahtumasta on hyvä tiedottaa paikallisille maanomistajille. Rusakkokannan harvennuksella vähennetään myös asutuksen läheisyyteen jänisten perässä tulevien ilvesten aiheuttamaa huolta ja mahdollisia pienkotieläinongelmia.

Jäniseläinten erikoisviljelmälle aiheuttamat menetykset voivat olla pahimmillaan tuhansia euroja. Paksun lumen aikana erityisesti rusakoilla on taipumusta kerääntyä helppoihin ravintokohteisiin, jolloin ne voivat aiheuttaa huomattavaa vahinkoa esimerkiksi marja- tai hedelmäviljelmillä. Rehupaalit kannattaa suojata sijoittamalla ne lähelle tuotantotiloja tai aitaamalla paalialue verkolla.

Rusakon ja metsäjäniksen metsästysaika alkaa vuosittain 1. syyskuuta ja jatkuu helmikuun loppuun. Taloudellisesti merkittäviä riistaeläinten aiheuttamia vahinkoja voidaan vähentää myös rauhoitusaikana, mutta siihen tarvitaan Suomen riistakeskuksen myöntämä poikkeuslupa.

Lisätietoja riistakeskuksesta.

Lumijälkilaskennat alkavat tammikuun puolivälissä 8.01.2015 8:15

Riistan lumijälkiä lasketaan taas 15. tammikuuta alkaen. Etelä- ja Keski-Suomessa laskennat päättyvät 28.2. ja Pohjois-Suomessa 15. maaliskuuta.

Viime kevään laskennoista alkaen käytössä on ollut uusi riistakolmiot.fi-palvelu. Syksyn aikana palvelua on kehitetty ja nyt lumijälkilaskentoihin pyritään saamaan käyttöön entistä monipuolisemmat raportointityökalut.

Työkalujen avulla omien raporttien luominen ja tiedon etsintä on tehty mahdollisimman helpoksi. Laskija pääsee omaan kolmiokohtaiseen raporttiinsa sekä laskentahistoriaan. Laskentalomakkeet ja kartat postitetaan perinteisesti postitse 29.12.2014 alkaen. Lomakkeet löytyvät riistakolmiot.fi sivulta ja oman kolmiokohtaisen kartan voi tulostaa oma.riistakolmiot.fi sivulta. Riistakolmioiden laskenta-aktiivisuus kasvoi kesällä huimasti ja noin 70 prosenttia tuloksista palautettiin uuden riistakolmiot.fi-palvelun kautta.

riistakolmiot.fi

Poikkeusluvat sudenpyyntiin haettava 9.1. mennessä 2.01.2015 8:26

Susikannan hoitosuunnitelma on lausuntokierroksella, mutta poikkeusluvat sudenpyyntiin on haettava 9. tammikuuta mennessä Suomen riistakeskukselta. Kannanhoitosuunnitelmassa esitetään, että tästä vuodesta alkaen susia voitaisiin kaataa kannanhoidollisilla poikkeusluvilla. Lupaehdot ja -kiintiö määräytyvät lopullisesti asetuksen tullessa voimaan.

Riistakeskus selvittää tapauskohtaisesti perusteet poikkeuslupien myöntämiselle, ja niitä voidaan myöntää vain vahvoihin, vakiintuneisiin ja elinvoimaisiin susilaumoihin, joista on käytettävissä kannanseurantatietoa.

Hakemus tulee perustella huolellisesti hyödyntäen Tassu-järjestelmään kirjattuja havaintoja susien poikkeavasta käyttäytymisestä sekä niiden aiheuttamista vahingoista ja ongelmista. Pyynnissä tulee välttää alfa-yksilön tappamista, ja sen sijaan pyyntiä suositellaan kohdistettavaksi nuoreen, haittaa tuottavaan yksilöön.

Poikkeusluvassa rajataan pyyntiin osallistuvien metsästäjien määräksi enintään 30 henkeä, ja suositus on, että pyyntiin osallistuu kouluttautuneita ja kokeneita metsästäjiä. Hakemuksessa tulee nimetä metsästyksenjohtaja sekä vähintään kaksi apujohtajaa, joiden tehtävänä on suunnitella metsästys turvalliseksi sekä vastata pyyntiä koskevien säädösten noudattamisesta.

Riittävän käsittelyajan takaamiseksi lupahakemus tulee toimittaa riistakeskuksen aluetoimistolle viimeistään perjantaina 9.1. Kannanhoidollinen poikkeuslupa voidaan myöntää 1.11.–31.3. väliselle ajalle ja lupa tullaan rajaamaan enintään 21 vuorokautta kestäväksi.

Lisätietoa riistakeskuksen sivuilta.

Metsästäjät hoitavat maisemaa 29.12.2014 8:55

Suomen riistakeskuksen kenttäpäällikkö Ilkka Ala-Ajos Laitialan mallitilalta ja Luonnon- ja riistanhoitosäätiön asiamies Heli Siitari pitävät rytöämistä erinomaisena monimuotoisuuden hoitotapana. Rydöt avaavat maisemaa, mutta tarjoavat riistalle erityisesti suojaa mutta myös ravintoa.

Suomessa on 350 000 metsästyskortin omaavaa metsästäjää. Aktiivisimmat heistä paiskivat töitä harrastuksensa eteen vuoden ympäri. Metsästäjät ruokkivat riistaa ja hoitavat elinympäristöjä. Hyöty sataa myös viljelijän laariin.

Kaikki metsästäjät eivät viljele, eivätkä kaikki viljelijät metsästä. Riistan ja elinympäristöjen eteen tehdyn työn etu on kuitenkin yhteinen.

Palkkiona työstä on monimuotoisia elinympäristöjä. Niissä metsästäjille riittää riistaa. Viljelijöille monimuotoisuus merkitsee kauniimpaa maalaismaisemaa sekä toimivampia ekosysteemejä, missä myös pölyttäjät viihtyvät ja takaavat osaltaan sadon onnistumisen.

– On arvioitu, että metsästäjien vapaaehtoisesti tekemien riistataloustoimien tuntimäärä rahaksi muutettuna tarkoittaisi jopa yli seitsemän miljoonan euron panostusta, Suomen riistakeskuksen Laitialan riistatilasta vastaava kenttäpäällikkö Ilkka Ala-Ajos sanoo.

– Hollolassa toimiva mallitila on saanut muun muassa kansainvälisen ELO:n (Euroopan Maanomistajien järjestö) myöntämän Wildlife Estate -tunnuksen työstään vastuullisen luonnonhoidon, metsästyksen ja riistanhoidon edistämisestä, Luonnon- ja riistanhoitosäätiön asiamies Heli Siitari hehkuttaa.

Siitari on itse intohimoinen luontoihminen ja metsästäjä, joka pitää tärkeinä panoksia tulevaisuuteen. Laitialan mallitilalla on panostettu yhteistyöhön metsästäjien ja alueen maanomistajien kesken. Yli 1 500 hehtaarin alueella on 16 maanomistajaa, joista osa on viljelijöitä.

Riistakeskus on vuokrannut maat riistanhoidon mallialuetoimintaan ja tekee monimuotoisuuteen tähtääviä hoitotoimia. Alueelle on rakennettu useita kosteikkoja, jotka houkuttelevat vesilintuja. Samalla ne pidättävät ravinteita ja kiintoaineita sekä tukevat osaltaan Vesijärven veden kunnossapitoa.

Tilalla tehdään monenlaista riistaseurantaa ja huolehditaan myös riistan talviruokinnasta. Riistapeltojen reunoilla ja ruokintapaikoilla riistakamerat tallentavat kävijöitä. Riistakantaa seurataan jatkuvasti.

Raivausta rytöämällä

Huoltotöitä riittää ympärivuotisesti. Peltojen reunavyöhykkeistä huolehditaan muun muassa harventamalla puustoa niin, että se ei varjosta viljelyksiä. Näin myös järvimaisema avautuu mantereelta käsin ja päinvastoin.

Reunavyöhykkeitä on pensaistettu, eli rydötty, määrätietoisesti. Toimenpiteen tavoitteena on tarjota suojaa riistalle ja muille luonnon elollisille.

Pensaikot, joiden joukossa on myös istutettuja kuusia, pidetään matalina. Oksat ja risut kootaan rydöksi katkaistun kannikon päälle.

– Nämä tiheät rydöt peltojen reunoilla toimivat samalla tehokkaina haukkajarruina, Ilkka Ala-Ajos kuvailee.

Hän sanoo, että monimuotoisuudelle tärkeiden elinympäristöjen hoidossa riistanhoito on yksi käytännöllisimmistä työvälineistä. Ala-Ajos pitää hyvänä joistakin toimista maksettavia ympäristönhoidon tukia, mutta korostaa, että omatoimisestikin asioita kannattaa tehdä.

– Hyvin hoidetussa maisemassa on monimuotoisuutta ja kaikilla hyvä mieli.

Saman asian voisi sanoa myös niin, että useissa tapauksissa metsästäjät tekevät työn ja saavat palkaksi riistan. Viljelijät taas vuokraavat maitaan ja saavat palkkioksi tukia sekä paremmin toimivan ekosysteemin.

– Joskus mietin mitä tapahtuisi, jos metsästys loppuisi. Hirvikolarit ja metsävahingot lisääntyisivät dramaattisesti, supikoirat ja muut pienpedot söisivät kanalinnut ja muun pienriistan. Eläintaudit, myös ihmisiin tarttuvat sellaiset, aiheuttaisivat suuria ongelmia. Menetyksiä jouduttaisiin mittaamaan muutenkin kuin euroissa, kiloissa ja kuutioissa. Paljonkohan se pidentäisi työttömien ja terveyskeskusten jonoja, Ala-Ajos pohtii.

 

Järki on Luonnon- ja riistanhoitosäätiön sekä Baltic Sea Action Groupin yhteinen hanke, jonka tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden ja vesiensuojelun järkevä edistäminen maa- ja metsätaloudessa. www.jarki.fi.

Uusi sudenhoitosuunnitelma on askel oikeaan suuntaan 18.12.2014 10:12

Esitys uudeksi sudenhoitosuunnitelmaksi julkistettiin tänään. Uutena asiana halutaan sallia suden kannanhoidollinen metsästys. Kannanhoidon tavoitteet asetetaan erikseen jokaiselle susireviirille. Näin paikalliset toimijat saadaan mukaan kannanhoidon suunnitteluun.

Kannanhoidollisia lupia enintään 29

Maa- ja metsätalousministeriö säätää vuosittain suurimman sallitun saalismäärän, joka kannanhoidollisilla poikkeusluvilla voidaan pyytää koko maassa. Ministeriö esittää suurimmaksi sallituksi saalismääräksi enintään 29 sutta. Luvat myöntää Suomen riistakeskus. Ne kohdistetaan nuoriin, haittaa aiheuttaviin susiin, joiden kaataminen ei vaikuta liikaa lauman elinvoimaisuuteen. Luvan edellytyksenä on, ettei muuta tyydyttävää ratkaisua ole. Päätös ei saa vaarantaa lajin suotuisaa suojelutasoa.

– Tuore esitys on askel oikeaan suuntaan, Metsästäjäliiton puheenjohtaja Lauri Kontro sanoo. Metsästäjäliitto on sitoutunut siihen, että suden suojelu on kestävällä tasolla. Aiemmassa kannanhoitosuunnitelmassa suotuisan suojelun tasoksi on määritelty 20 laumaa. Tällä hetkellä Suomessa on RKTL:n arvion mukaan kuitenkin jo 29–41 susilaumaa.

– Susikanta on paisunut liian suureksi. Susia voidaan ryhtyä metsästämään samalla tavoin kuin ilveksiä ja karhuja. Valikoiva kannanhoidollinen metsästys vähentää susien tekemiä vahinkoja ja palauttaa ihmisarkuuden, Kontro toteaa.

Kahden vuoden koeaika

Kannanhoidollista metsästystä kokeillaan ensin kaksi vuotta, jonka aikana seurataan, miten metsästys vaikuttaa susikantaan ja ihmisten asenteisiin. Kahden vuoden jälkeen katsotaan, kannattaako sitä jatkaa.

Metsästäjäliiton mielestä susi kuuluu Suomen luontoon, kuten muutkin suurpedot. Suurpetojen kantoja tulee kuitenkin säädellä metsästyksellä. Naapurimaassamme Virossa susia metsästetään luvanvaraisesti jatkuvasti. Nyt myös Ruotsi on tehnyt päätöksen sudenmetsästyksen aloittamisesta.

Yhteistyötä paikallisten kanssa

Susireviirialueille halutaan myös perustaa yhteistyöryhmiä, jotka arvioivat paikallista susitilannetta ja kannanhoidon onnistumista yhdessä riistahallinnon kanssa. On tärkeää, että kansalaiset hyväksyvät harjoitetun politiikan.

– Susipolitiikka on epäonnistunut tähän asti sen vuoksi, että susialueilla asuvia ihmisiä ei ole kuunneltu, Kontro sanoo.

Sudenhoitosuunnitelma lähti tänään lausuntokierrokselle ja se vahvistetaan tammikuussa.