Latviassa metsästetty 250 sutta 27.02.2015 9:48

Latviassa on kaadettu tällä metsästyskaudella 250 sutta, kertoo Latvian metsästäjäliiton puheenjohtaja Elmars Svede.

Metsästyskausi Latviassa alkaa heinäkuun puolivälissä ja jatkuu maaliskuun loppuun. Latvian susikanta on erittäin vahva. Myös viime vuosina maassa kaadettiin suunnilleen sama määrä susia.

Sudenpyynti Latviassa on luvanvaraista. Kaatoluvat myöntää paikallinen riistaviranomainen, ja lisenssi voidaan tarvittaessa antaa puhelimessa, jolloin häirikkösudet voidaan poistaa välittömästi. Latvian susikanta on Suomen tapaan läheisessä yhteydessä Venäjän susikannan kanssa.

Susijahdissa 12 kaatoa 27.02.2015 9:43

Maanantaina alkaneessa kannanhoidollisessa sudenpyynnissä on saatu saaliiksi yhteensä 12 sutta.

Susia on metsästetty nyt neljä päivää ja tänään perjantaina on jahdin viides päivä. Poikkeusluvat ovat voimassa sunnuntaihin 15.3. saakka.

Kainuun lupa-alueella on kaadettu kuusi sutta, joista neljä Kuhmossa ja yksi Sotkamossa ja yksi Kajaanissa. Perhossa Pohjanmaan lupa-alueella on saatu saaliiksi kaksi sutta. Pohjois-Karjalan lupa-alueella on saatu saaliiksi yhteensä kaksi sutta, joista toinen Ilomantsissa ja toinen Enossa. Pohjois-Savon lupa-alueella Varpaisjärvellä on kaadettu yksi susi.

Oulun lupa-alueelle myönnetty yksi poikkeuslupa käytettiin Haapajärvi-Reisjärvi riistanhoitoyhdistyksen alueelta.

Pohjois-Hämeeseen, Satakuntaan ja Varsinais-Suomeen myönnettyjen susien poikkeuslupien täytäntöönpanokiellot ovat edelleen voimassa.

Lisätietoja riistakeskuksen sivuilta.

Kannanhoidollisessa sudenpyynnissä on kaadettu 12 sutta 27.02.2015 9:30

Kannanhoidollisessa sudenmetsästyksessä on saatu saaliiksi kaksitoista sutta neljän ensimmäisen metsästyspäivän aikana. Tänään on sudenmetsästyksen viides päivä. Suden kannanhoidollinen metsästys alkoi maanantaina 23.2. ja poikkeusluvat ovat voimassa sunnuntaihin 15.3. asti.

Muutoksia lupahakemusten lähettämiseen 26.02.2015 9:41

Suomen riistakeskukselle osoitetut lupahakemukset (ei hirvieläimet) tulee 1.3.2015 alkaen lähettää postitse tai sähköpostilla lupahallintokirjaamoon. Uusitut lupahakemuslomakkeet on päivitetty riista.fi-sivuille.

Julkaisu: Luonto lähelle ja terveydeksi 25.02.2015 12:40

Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen vetämä Ekosysteemipalvelut ja ihmisen terveys – Argumenta -hankkeen (2013–2014) tulokset ja toimenpidesuositukset -julkaisu on valmis. Hankkeen tutkijoiden mukaan luonnon terveyshyödyt tulisi ottaa osaksi terveydenhuoltoa ja arkiympäristöä.

Yhdeksän sutta kaadettu 25.02.2015 8:40

Kaksi päivää kestänyt kannanhoidollinen sudenpyynti on tähän mennessä tuottanut saalista yhteensä yhdeksän suden verran.

Eilen tiistaina kaadettiin sudet Pohjois-Karjalassa Enossa ja Tuupovaaran–Ilomantsin alueella, Perhossa Pohjanmaalla, Vieremällä Pohjois-Savossa (Vieremän lauma, Kainuusta tehdyllä luvalla) sekä Kainuussa Sotkamo–Kuhmon alueella sudet Tipaksen laumasta ja Juntin laumasta.

Jahdin ensimmäisenä päivänä maanantaina susia saatiin saaliiksi Perhossa, Oulun alueella sekä Varpaisjärvellä.

Kannanhoidollinen sudenpyynti jatkuu edelleen. Riistakeskus on myöntänyt yhteensä 24 pyyntilupaa, mutta valituksista johtuen hallinto-oikeudet kielsivät jahdin Satakunnassa (yksi kaatolupa), Pohjois-Hämeessä (yksi kaatolupa) ja Varsinais-Suomessa (kolme kaatolupaa). Poikkeusluvat ovat voimassa 21 vuorokautta.

Susijahti jatkuu: Kaksi sutta kaadettu Pohjois-Karjalassa 24.02.2015 13:37

Tuupovaarassa kaadettu susi oli nuori naaras.

Susijahti on jatkunut tänään tiistaina 24.2.

Pohjois-Karjalassa on kaadettu kaksi sutta, toinen Tuupovaaran lupa-alueella ja toinen Enon lupa-alueella.

Tuupovaaran susi kaadettiin koirien ajosta Leppilammin pohjoispuolella ja se oli nuori naaras, joka painoi noin 30 kilogrammaa. Tarkempia tietoja ei ole vielä saatavilla.

Yhteensä susia on tiistaihin 24.2. kello 13.30 mennessä kaadettu siis viisi kappaletta.

Komissio esittää hyljetuotteiden kauppaan muutoksia 24.02.2015 13:01

Euroopan komissio on esittänyt ehdotuksen, jonka mukaan EU-alueella kiellettäisiin EU:n vesialueilta pyydetyistä hylkeistä valmistettujen hyljetuotteiden kauppa. Samaan aikaan komissio pyrkii helpottamaan kanadalaisten hyljetuotteiden tuloa EU:n markkinoille.

Tällä hetkellä EU:ssa on voimassa hyljetuotteiden tuonti- ja myyntikielto, joka estää hyljetuotteiden myymisen ja tuomisen EU-alueelle. Poikkeuksen tekevät Grönlannin alkuperäisväestö sekä Suomi ja Ruotsi, joissa saa edelleen harjoittaa pyyntiä. Markkinoille saa myös tuoda hyljetuotteita, jotka ovat seurausta pyynnistä, joka perustuu meren luonnonvarojen kestävään kehitykseen. Hyljetuotteiden kaupalla ei saa tuottaa voittoa, paitsi Grönlannissa. Käytännössä EU:n kielto onkin kohdistunut Kanadaan, jossa hylkeiden pyynti on laajamittaista.

Komission uusi ehdotus perustuu Maailman kauppajärjestön (WTO) raporttiin. Kanada on pyrkinyt kumoamaan EU:n hyljetuotteiden tuontikieltoa aktiivisesti juuri WTO:n kautta.

Euroopan metsästäjäjärjestö FACE ei voi hyväksyä uutta ehdotusta.

– WTO ei voi pakottaa unionia hyväksymään tätä ehdotusta. Tämä syrjii EU:n kansalaisia. Komissio haluaa meidän hyväksyvän, että Kanadasta tuotavia hyljetuotteita myytäisiin kaikissa jäsenvaltioissa samaan aikaan, kun eurooppalaisten metsästäjien pyytämät hyljetuotteet olisivat kiellettyjä, sanoo Johan Svalby FACE:sta.

Komission ehdotuksella olisi vaikutusta myös kalastajien elämään, sillä hylkeet aiheuttavat vuosittain merkittäviä tappioita kalastajille.

Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Panu Hiidenmies sanoo, että nykytilan säilyttäminen on Suomen Metsästäjäliiton tavoite.

– Saavutimme merkittävän poikkeuksen takavuosina säätelyyn ja tämän turvin pienimuotoista hyljetuotteiden kauppaa on Suomessa voitu harjoittaa. Pääasiassahan hyljesaalis käytetään metsästäjien perheissä. Tätä tavoitetta ajamme lähinnä FACE:n kautta, jossa olemme jäseniä. Meiltä on ollut myös edustaja neuvottelemassa asioista suoraan Brysselissä.

– Suomen harmaahyljekanta on kasvanut merkittävästi ja kestää hyvin metsästystä. Hylkeistä saatava liha ja nahkat ovat erittäin käyttökelpoisia ravintona ja vaatteiden valmistusmateriaaleina. Olisi suorastaan epäeettistä kieltää metsästäjien ja käsityöläisten mahdollisuudet pienimuotoiseen hyljetuotteiden kauppaan. Sitä paitsi suomalaiskuluttajat haluavat lisää tämänkaltaisia tuotteita.

Ensimmäisenä jahtipäivänä kaatui kolme sutta 24.02.2015 8:52

Eilen maanantaina susijahdin ensimmäisenä päivänä kaadettiin kolme sutta. Sudet saatiin saaliiksi Pohjanmaalla Perhossa, Oulun alueella (Haapamäki/Kärsämäki/Pyhäjärvi) sekä Pohjois-Savossa Varpaisjärvellä.

Riistakeskus on myöntänyt yhteensä 24 poikkeuslupaa suden kannanhoidolliseen pyyntiin, mutta Hämeenlinnan ja Turun hallinto-oikeudet kielsivät jahdin valitusten takia Pohjois-Hämeessä, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. Näin ollen eilen alkaneessa jahdissa saa pyytää 19 sutta.

Muidenkin alueiden susiluvista valitettiin hallinto-oikeuteen, mutta kaikkia valituksia ei ehditty käsitellä.

Susijahti Pohjois-Karjalassa

Pohjois-Karjalan kuudesta lupaporukasta jahti aloitettiin eilen ainoastaan Tuupovaarassa. Ilmeisesti koirilla oli päivän toisen ajon alussa kaksi sutta ajossa, mutta lopussa mahdollisesti enää yksi. Tilannetta ei saatu varmistettua, sillä pimeän tullessa passit jouduttiin purkamaan.

Ainakin Tuupovaarassa poliisit ja rajavartiolaitos valvoivat jahtia aktiivisesti, sillä alueella näkyi kaksi erillistä poliisipartiota lupapapereita tarkistamassa.

Susisaaliin seurantataulukko

Riistapelto on työläs ilo – yhteistyö palkitsee sekä metsästäjän että viljelijän 23.02.2015 15:59

Järki-hankkeen tuoreessa tietoiskussa aiheena riistapelto, joiden perustaminen on lisääntynyt. Siihen vaikuttaa myös EU:n uusi ohjelmakausi, jossa niiden perustamiseen kannustetaan.

Riistapellosta riistariemua 23.02.2015 14:40

Riistapeltojen houkuttelevuutta lisätään myös riistan ruokinnalla. Asla Välimäki löysi alastarolaisen riistapellon reunasta hirven esiin kaivaman ruokintakaalin, jota esitteli isälleen Janne Välimäelle ja kummisedälleen Hannu Välimäelle. (Kuva: Hia Sjöblom)

Riistapeltojen perustaminen on lisääntynyt. Siihen vaikuttaa myös EU:n uusi ohjelmakausi, jossa siihen kannustetaan. Riistapelto on hyvä vaihtoehto, kun viljanhinnat heilahtelevat arvaamattomasti.

Tänään on julkaistu Järki-hankkeen tuore tietoisku, jonka aiheena on riistapelto.

Alastarolla kuudenkymmenen hehtaarin tilaa viljelevä Hannu Välimäki sanoo, että aikaa ei tahdo riittää paneutumiseen uuden ympäristökorvausjärjestelmän mahdollisuuksiin. Hannu Välimäki on viljanviljelijä, mutta myös innokas metsästäjä. Hän on yhdessä veljensä Janne Välimäen kanssa hoitanut tiluksillaan riistapeltokaistaa jo usean vuoden ajan. Janne on Virttaan Eräveikkojen jahtipäällikkö.

Kaistan paikkaa vaihdellaan peltolohkolla. Kokeilemalla on haettu ratkaisuja. Miehet toteavat, että rahaa ja työtä on uponnut määrätön määrä puolen hehtaarin riistapeltoon. Molemmat vannovat yhteistyön nimiin. Toinen on kuljetusliikeyrittäjä ja toinen viljelijä. Osaamisen yhdistämisellä on päästy käytännön kokeilujen kautta hyviin tuloksiin. Se kannustaa.

Koko ajan on myös pyritty yhdistämään hyötyjä. Riistakaistoilla voi muotoilla varsinaisen viljakasvin viljelyalaa.

- Joutokulmat kannattaa kylvää riistapelloiksi. Se helpottaa peltojen ajolinjoja, Hannu Välimäki sanoo.

Miehet nauravat, että riistapellot eivät sinällään ole joutomaita. Niihin uppoaa sekä rahaa että vaivaa, mutta tuloksena on riistariemua.

- Pitää löytää oikea paikka. Riistapellon kasvit tarvitsevat hyvää maata. Siemeniä ei kannata kylvää liian tiheään eikä ainakaan liian syvälle, miehet korostavat.

Riistan jäljet

Riistapellon talvisen lumivaipan alta törröttää vahvoja rehukaalin varsia. Niitä sorkkaeläimet käyvät kuopimassa esiin ravinnokseen. Lumisella pellolla näkee selvästi, että riista on ruokaillut tarkalleen sillä kaistalla kuin on tarkoituskin. Ympäristön syysviljapellot saavat olla rauhassa. Niitä ei juuri tallota talvellakaan.

Miehet sanovat luottavansa rehukaalin ja riistaseosten voimaan. Riistapellolle kylvetään rehukaalin joukkoon kauraa, hernettä, naattinaurista ja apilaa.

Riistapellon tehtävä onkin ohjailla riistan liikehdintää. Se houkuttelee ne lähelle metsästäjiä ja samalla kauas pois liikenteen seasta.

- Meillä sattuu täällä kantatie 41:n varrella paljon hirvieläinkolareita. Riistapeltojen oikein suunnitellut paikat vähentävät onnettomuuksia samalla kun metsästäjät saavat saalista, Janne Välimäki sanoo.

Yrityksiä ja erehdyksiä

Veljekset ovat jo vuosia viljelleet riistapeltoja. On kokeiltu ja haettu oikeita toimenpiteitä.

- Mönkään meni, kun yritettiin huonoon peltomaahan kylvää riistasiemeniä. Happamuus ei ollut kohdillaan ja maa oli liian köyhää. Nyt on opittu. Riistapelto kukoistaa, veljekset sanovat.

- Riistapellot ovat myös maaseutumaiseman piristys ja silmänilo. Sen lisäksi ne toimivat kasvipeitteisinä tehokkaasti ravinnesieppareina. Fosforin ja typen valunnalle vesistöihin ja mereen lyödään jarruja, riistasiemeniä lukemattomille riistapelloille toimittanut Markus von Weissenberg sanoo.

Hänkin huomauttaa, että hankalaksi homman tekee nyt juuri se, että EU:n ohjelmakausi on vaihtunut. Monikaan ei tarkalleen tiedä, mihin korvauksia on mahdollista saada. Silti viljelysuunnitelmat on tehtävä huhtikuun loppuun mennessä ja kasvit on kylvettävä kesäkuussa.

Weissenberg huomauttaa, että Suomi on pohjoismaalaisittain edelläkävijä riistapeltojen perustamisessa. Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa niitä on vähemmän. Saksassa niiden perustaminen on hyvinkin yleistä.

- Suurin osa riistapeltosiemenistä tuodaan ulkomailta, esimerkiksi Ranskasta sikuria, Englannista kaaleja, Saksasta valmiita seoksia ja Puolasta rehujuurikkaita.


Tutustu Järki-hankkeen iskuihin nettisivuilla

Kerromme mielellämme lisää aiheesta:
Heli Siitari, asiamies Luonnon- ja riistanhoitosäätiö, heli@luontojariista.fi, 040 826 7998
Kimmo Härjämäki, projektipäällikkö Luonnon- ja riistanhoitosäätiö, kimmo@luontojariista.fi, 044 558 5015

Järki on Luonnon- ja riistanhoitosäätiön sekä Baltic Sea Action Groupin yhteinen hanke, jonka tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden ja vesiensuojelun järkevä edistäminen maa- ja metsätaloudessa. Hanketta rahoittavat mm. Sophie von Julinin säätiö, Louise ja Göran Ehrnroothin säätiö, Suomen Kulttuurirahasto sekä Ympäristöministeriö.

Sudenpyynnin saalistiedot julkaistaan netissä 23.02.2015 10:06

Kannanhoidollinen sudenpyynti alkoi tänään maanantaina 23.2. Pyynnin etenemistä voi seurata Suomen riistakeskuksen sivuilla olevasta susisaalistaulukosta.

Saalistiedot päivittyvät automaattisesti taulukkoon, kun saalisilmoitus on hyväksytty. Kun kaadetut yksilöt on tutkittu Luonnonvarakeskuksessa, taulukkoon päivitetään tarkemmat tiedot pyydetyistä susista. Taulukosta näkyvät kaadetun suden sukupuoli, ikäluokka, metsästysaika ja -paikka kartalla sekä Luonnonvarakeskuksen tieto, mikäli yksilö osoittautuu alfanaaraaksi.

Suomen riistakeskus on myöntänyt 24 poikkeuslupaa suden kannanhoidolliseen metsästykseen. Luvat ovat voimassa 21 vuorokautta.

Alueellisesti myönnetyt luvat perustuvat Tassu-suurpetohavaintojärjestelmään kirjattuihin ja tarkastettuihin susihavaintoihin, muutoin kerättyihin tietoihin sekä susista aiheutuneisiin vaikutuksiin.

Kannanhoidollinen sudenpyynti on osa maa- ja metsätalousministeriön hyväksymää Suomen susikannan hoitosuunnitelmaa. Reviiriperusteisella kannanhoidollisella metsästyksellä pyritään turvaamaan suotuisalla suojeluntasolla oleva susikanta ja edistämään ihmisten ja susien rinnakkaiseloa susikannanhoitosuunnitelman tavoitteiden mukaisesti.

Metsähallitus valvoo sudenpyyntiä

Sudenpyynti saa myös valvojat liikkeelle. Metsähallitus valvoo sudenmetsästystä tehostetusti valtion alueille yhdessä poliisin, rajavartiolaitoksen ja riistanhoitoyhdistysten metsästyksenvalvojien kanssa.

Viranomaiset valvovat sitä, että jahti sujuu lain mukaan ja toisaalta myös sitä, ettei jahtia häiritä laittomasti.

Metsähallituksen erävalvonta ja poliisi muistuttavat myös, että metsästäjien on kiinnitettävä huomiota moottorikelkkojen käyttöön. Moottoriajoneuvolla voi esimerkiksi etsiä suden jälkiä, mutta metsästyslaki kieltää moottoriajoneuvon käytön metsästystarkoituksessa.

Aseen kuljettamiseen moottoriajoneuvolla maastossa tarvitaan poliisin lupa ja maastoliikenteeseen aina maanomistajan lupa. Maastoliikennelaki säätelee moottorikelkan kuljettajan velvollisuuksia maastossa muun muassa tarpeettoman häiriön tuottamisesta ja kypärän käytöstä.

Erityisesti liikkuvissa metsästystilanteissa on huomioitava, että riistaa ei saa häiritä alueella, johon ei ole metsästysoikeutta.

Susi on tyypillisesti erittäin arka moottorikelkan äänelle, joten tästäkin syystä moottorikelkan käyttöä on syytä tarkoin harkita.

Suden kannanhoidollisen metsästyksen saalisseuranta

Kannanhoidollisen sudenpyynnin saalistiedot julkaistaan Suomen riistakeskuksen sivuilla 23.02.2015 8:50

Maanantaina 23.2. alkanutta kannanhoidollisen sudenpyynnin etenemistä voi seurata Suomen riistakeskuksen sivuilla olevasta susisaalistaulukosta. Suomen riistakeskus on myöntänyt 24 poikkeuslupaa susien kannanhoidolliseen metsästykseen, ja luvat ovat voimassa 21 vuorokautta.

Maanantaina 23.2. alkava sudenmetsästys saa myös valvojat liikkeelle 23.02.2015 8:00

Metsähallitus julkaisi Erätoimittajapäivillä Yli-Iissä linjauksia suden metsästyksen valvonnasta. Metsähallitus valvoo sudenmetsästystä tehostetusti valtion alueilla yhdessä poliisin, rajavartiolaitoksen ja riistanhoitoyhdistysten metsästyksenvalvojien kanssa.

Kannatamme sudenhoitoon uutta mallia 20.02.2015 16:09

Puheenjohtaja Risto Sulkavan (Suomen Luonnonsuojeluliitto) ja puheenjohtaja Lauri Kontron (Suomen Metsästäjäliitto) yhteinen lausuma kannanhoidollisesta sudenmetsästyksestä:

Maa- ja metsätalousministeriö on päättänyt sallia Suomessa tänä keväänä kannanhoidollisen sudenmetsästyksen siten, että jahdissa kaadetaan enintään 29 sutta. Lupamäärä perustuu Luonnonvarakeskuksen tekemään arvioon susikannan suuruudesta. Suomen Riistakeskus on myöntänyt kevään jahtia varten 24 sudenkaatolupaa. Jahdin on määrä alkaa maanantaina 23.2.2015.

Luonnonsuojeluliitto ja Metsästäjäliitto tukevat MMM:n ja Riistakeskuksen päätöstä kokeilla uudenlaista susikannan hoitoa.

Molemmat järjestöt tuomitsevat salametsästyksen jyrkästi.

Molemmat kannattavat kokeiluna susikannan hoitoon uutta mallia. Kokeilun keskeinen tavoite on poistaa salatappamista. Samalla se voi lisätä susien arkuutta ja susikannan hoito voitaisiin saada kestävälle pohjalle.

Kokeiluun kuuluva susien laillinen metsästys on nyt vaarassa jäädä toteutumatta ainakin osassa maata. Syynä ovat osittain heikosti perustellut valitukset.

Toivomme, että valituksia ei juuri tulisi, sillä järkiperäinen kannanhoito perustuu yhteistyöhön. Yhteistyön avulla voidaan karsia laitonta tappamista sekä hoitaa susikantaa kestävästi. Kestävään kannanhoitoon kuuluu susikannan kasvaessa myös susien metsästys.

Lisätietoja:
puheenjohtaja Risto Sulkava, SLL, p. 050-5602113
puheenjohtaja Lauri Kontro, SML, p. 0400-406933

Hallinto-oikeudet keskeyttivät päätöksillään Pohjois-Hämeeseen, Satakuntaan ja Varsinais-Suomeen myönnettyjen susien poikkeuslupien täytäntöönpanot 19.02.2015 14:30

Hämeenlinnan hallinto-oikeus keskeytti päätöksellään Pohjois-Hämeeseen ja Turun hallinto-oikeus Satakuntaan ja Varsinais-Suomeen myönnettyjen susien poikkeuslupien täytäntöönpanot. Myönnetyistä luvista on valitettu hallinto-oikeuteen.

Valvontatempaus – kohteena suurpedot ja niiden kintereillä liikkuvat salametsästäjät 19.02.2015 12:24

Itä-Suomen, Oulun ja Pohjanmaan poliisilaitokset toteuttivat yhdessä Rajavartiolaitoksen ja Metsähallituksen erätarkastajien kanssa valvontaprojektin, jonka tavoitteena oli paljastaa vähintään yksi salametsästystapaus tai sen yritys. Projektissa onnistuttiin ja kaksi tapausta on tutkinnassa.

Vaikuta riista-asioihin kansalaisaloitteella 17.02.2015 9:05

Riista-asioihin voi vaikuttaa myös Kansalaisaloite.fi-palvelussa, joka avattiin 1. joulukuuta vuonna 2012. Palveluun on jo ilmestynyt riista-alaan liittyviä aloitteita esimerkiksi eläimiin, metsästykseen ja aseisiin liittyen. Aloitteita voi käydä tukemassa palvelussa tai sinne voi luoda oman aloitteen.

Karhujen määrä ennallaan: kanta kasvoi lännessä ja pieneni muualla 16.02.2015 14:58

Luonnonvarakeskus (Luke) arvioi, että Suomessa on vähintään 1450–1590 karhua ennen syksyn 2015 metsästyskautta. Luku sisältää arvion tänä keväänä syntyvistä noin 298 pennusta.

Kansalaisaloite kanahaukkojen harventamiseksi 16.02.2015 8:27

Arno Westerholm on laittanut vireille lakiehdotuksen kanahaukan kokonaisrauhoituksen osittaisesta purkamisesta. Tavoitteena on mahdollistaa nuorten kanahaukkojen harventaminen kanalintujen laajamittaiseen kannanhoitoon tähtäävillä alueilla. Nuoret kanahaukat eivät pesi ja näin ollen niillä ei ole suurta merkitystä kanahaukkakannan elinvoimaisuuden suhteen. Pyynti olisi sallittu vain elävänä pyytävillä pyyntilaitteilla, joista vanhat reviirihaukat ja muut haukkalajit pystytään vapauttamaan vahingoittumattomina.

Lakiehdotus perusteluineen löytyy osoitteesta: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1093

Äänioikeutetut Suomen kansalaiset voivat antaa kannatusäänensä ehdotukselle 6.8.2015 mennessä sivuston ohjeiden mukaisesti.