Reaaliaikaiset saalistiedot tukevat sikaruton torjuntaa 24.10.2014 9:52

Riista.fi-sivustolle on lisätty tilastohaku, josta voi seurata Oma riista -verkkopalvelussa tehtyjä saaliskirjauksia kaikista Suomen metsästyslaissa määritellyistä riistaeläimistä sekä rauhoittamattomista eläimistä.

Ilveksen kannanhoidolliset poikkeusluvat myönnetty 23.10.2014 15:05

Suomen riistakeskus on myöntänyt ilveksen kannanhoidolliset poikkeusluvat 1.12. alkavalle metsästyskaudelle. Poronhoitoalueen eteläpuoliseen Suomeen myönnettiin poikkeusluvat yhteensä 503 ilveksen pyytämiseen.

Luonnonsuojelulaki remonttiin? 23.10.2014 13:27

Ympäristöministeriö kerää kansalaisten näkemyksiä luonnonsuojelulain soveltamisen ongelmista ja kehittämistarpeista sekä luonnon monimuotoisuuden suojelusta ja kestävästä käytöstä yleisemminkin. Myös riista-asioista kiinnostuneiden on syytä ottaa kantaa uudistukseen 7. joulukuuta mennessä.

Lemmikkieläinpassi uudistuu vuoden lopussa 22.10.2014 14:43

Lemmikkieläinpassi uudistuu vuoden 2014 lopussa, ja Euroopan unionin uusi lemmikkieläinasetus tuo muutoksia koirien, kissojen ja frettien siirtoihin EU-maiden välillä. Yksi muutoksista on se, että jatkossa koiranpentua tuodessa sen saa rokottaa raivotautia vastaan 12 viikon iästä lähtien.

Riistan talviruokinta kannattaa aloittaa ennen lumia 21.10.2014 12:51

Aloitettua riistan talviruokintaa on jatkettava lumien sulamiseen saakka. (Kuva: Jaakko Ruola)

Talven lähestyessä eläinten ravinnonsaanti vaikeutuu. Eläinten talviruokinta on hyvä aloittaa ennen lumen tuloa, jotta eläimet löytävät ruokintapaikat ja niiden elimistöllä on aikaa sopeutua tarjottavaan ravintoon.

On hyvä muistaa, että aloitettua ruokintaa tulee jatkaa läpi talven aina lumien sulamiseen saakka. Oikein sijoitetulla ruokintapaikalla voidaan myös vähentää maa- ja metsätaloudelle sekä liikenteelle aiheutuvia vahinkoja.

Tyypillisiä talviruokinnan kohteita ovat pienet hirvieläimet kuten kuusipeura, valkohäntäpeura sekä metsäkauris. Myös metsäjänis ja rusakko sekä riistalinnuista fasaani ja peltopyy tulevat halukkaasti tarjotulle ruokinnalle. Ruokintapaikka tulee valita eläinten luontaisten oleskelualueiden mukaan ja välttää vilkasliikenteisien teiden läheisyyttä. Paikan valinnassa on hyvä huomioida myös se, etteivät eläimet joutuisi kulkemaan tällaisten teiden ylitse päivälepopaikoiltaan.

Monipuolisella ravinnonsaannilla turvataan eläinten hyvinvointi. Syksyn omenasadosta hyödynnetään ylijäämätavara riistanruokinnassa, samoin juurekset, peruna ja rehujuurikkaat kelpaavat hyvin nisäkkäille. Lisäksi tarjotaan viljaa kuten kauraa sekä mieluiten apilapitoista heinää. Riistalinnuille tarjotaan viljaa sekä soraa jauhinkiviksi.

Lintujen ruokintapaikan läheisyydessä tulee sijaita pensaikkoa tai muuta suojakasvillisuutta, johon linnut voivat paeta vaaran uhatessa. Riistanruokintapaikoista hyötyvät myös pikkulinnut.

Homeista tai muutoinkaan pilaantunutta ravintoa ei eläimille tule tarjota. Kyseenalaista on myös tarjota esimerkiksi vanhaa leipää tai pullaa, jotka sisältävät muun muassa hiivoja. Nämä saattavat aiheuttaa vakavia ruoansulatushäiriöitä ja eläimen menehtymisen. Ruokintapaikan puhtaudella on merkitystä eläinten hyvinvointiin, ja maahan ruokittaessa paikkaa tulisikin aina hieman vaihtaa.

Lisätietoja:
riistasuunnittelija Marko Muuttola, Suomen riistakeskus, p. 029 431 2117, marko.muuttola@riista.fi

Riistan talviruokinta jatkuu yli talven 21.10.2014 8:01

Talven lähestyessä luonto lakastuu ja eläinten ravinnonsaanti vaikeutuu. Eläinten talviruokinta on hyvä aloittaa ennen lumen tuloa, jotta eläimet löytävät ruokintapaikat ja niiden elimistöllä on aikaa sopeutua tarjottavaan ravintoon.

Infotilaisuuksia villisioista ja sikarutosta lokakuussa 16.10.2014 15:18

Järjestämme erityisesti metsästysseuroille ja riistanhoitoyhdistyksille suunnatut tiedotus- ja keskustelutilaisuudet afrikkalaisesta sikarutosta ja villisikakannan tehostetusta säätelystä Itä-Uudellamaalla ja Kaakkois-Suomessa yhdessä maa- ja metsätalousministeriön ja Suomen Metsästäjäliiton kanssa.

Merikotkat kuolevat usein lyijymyrkytykseen 15.10.2014 10:35

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran, Luonnontieteellisen keskusmuseon ja WWF Suomen mukaan merikotkat voivat saada kuolettavan lyijyannoksen niellessään riistan lihaan jääneitä lyijyammusten siruja tai lyijyhauleja.

Hirvikannan rakenne korjataan harkitulla metsästyksellä 14.10.2014 15:13

Täysikasvuisista uroshirvistä on pulaa monissa osissa Suomea, koska uroshirviä on kannanverotuksessa kaadettu naaraita enemmän. Metsästäjät ovat nyt ryhtyneet toimiin kannan rakenteen tasapainottamiseksi.

Hirvenlihaa on niukasti elintarvikemarkkinoilla – hirven arvo on merkittävä 9.10.2014 15:31

Hirvi on maamme tärkein riistaeläin, ja vuosittaiset saaliit ovat noin 5–10 miljoonaa teuraskiloa. Kaupallisille markkinoille tuleva lihamäärä jää muutamaan prosenttiin vuosittaisesta saaliista, kertoo Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.

Hirvenlihaa niukasti markkinoilla 9.10.2014 9:26

Hirvi on maamme tärkein riistaeläin, ja vuosittaiset saaliit ovat noin viidestä kymmeneen miljoonaa teuraskiloa. Kaupallisille markkinoille tuleva lihamäärä jää kuitenkin muutamaan prosenttiin vuosittaisesta saaliista.

Saalis jaetaan ja kulutetaan yleensä metsästäjien ja heidän lähipiirinsä kesken, sillä useimmat metsästäjät eivät pidä myynnistä saatavaa hyötyä riittävänä. Osa saaliista päätyy maanomistajille ja muille sidosryhmille.

Metsästäjien heikkoon myyntihalukkuuteen vaikuttavat saalismäärät, hirvenmetsästykseen liittyvät virkistys- ja tunnearvot sekä metsästyskustannukset. Metsästäjät arvottavat riistasaaliin huomattavasti markkinoilta saatavaa hintaa korkeammaksi.

Metsästyksen kustannukset ovat tavallisesti moninkertaisia esimerkiksi tukuista saatavaan hirvenlihahintaan verrattuna. Hirvenlihan markkinoita rajoittavat myös saaliin hajanaisuus ja elintarvikelainsäädännön vaatimukset: seurueiden ja metsästäjien on helpompi myydä riistaa suoraan yksityisille kotitalouksille.

Hirvenlihan arvo on merkittävä

Hirvenlihan arvo määritettiin tutkimuksessa muun muassa lihan tuotannosta ja jalostuksesta syntyvän jalostusarvon perusteella. Näin sen arvoa voidaan verrata muihin yhteiskunnan toimintoihin tai tuotteisiin. Hirvenlihan jalostusarvo muodostuu korkeaksi, kun siihen lasketaan hirvenlihan tuottamiseen tarvittavat metsästyskustannukset.

Hirvenlihasta vain noin 10–15 prosenttia jalostetaan. Suurin osa jalostettavasta lihasta käsitellään rahtijalostusyrityksissä, joilta metsästäjät ostavat palvelun omaan tai lähipiirin kulutukseen meneville jalosteille. Alustavan arvion perusteella metsästyskustannusten ja jalostuksessa ja vähittäiskaupassa syntyvä jalostusarvo oli noin 150 miljoonaa euroa.

Vähittäishintojen perusteella määritetty hirvenlihan arvo on samaa luokkaa kuin jalostusarvo. Arvon luotettavuutta heikentää kuitenkin hirvenlihan niukkuus markkinoilla. Koska suurin osa hirvenlihasta kulutetaan metsästäjien kotitalouksissa, hirvenlihaa arvotettiin lisäksi metsästäjien määrittelemien osto- ja myyntihintojen perusteella. Metsästäjien arviot hirvenlihan arvosta jäivät huomattavasti jalostusarvoa pienemmäksi. Tulokset perustuvat vuosina 2010 ja 2011 toteutettuihin metsästäjäkyselyihin ja jalostusyritysten haastatteluihin.

Lisätietoja:
tutkija Markus Kankainen, p. 0295 327 687, etunimi.sukunimi@rktl.fi
tutkija Kaija Saarni, p. 0295 327 683, etunimi.sukunimi@rktl.fi

Valkohäntäpeurojen kiima lähestyy – tarkkana liikenteessä 7.10.2014 11:14

Syksy muuttaa valkohäntäpeurojen käyttäytymistä: kiima-aika lähestyy ja liikkuminen lisääntyy. Peurakolaririski on suurin hämärtyvänä marraskuun iltana. Paras keino peurakolarin välttämiseen on riittävän alhainen ajonopeus.

FACE kerää luonnonhoitotyöt tietokannaksi 2.10.2014 10:30

Riistapellot ovat myös luonnonhoitotyötä.

Euroopan metsästäjien etujärjestö FACE antoi vuonna 2010 julkilausuman maanosan metsästäjäkunnan sitoutumisesta luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen ja parantamiseen. Luonnon monimuotoisuuden julkilausuma on perustaltaan varsin selkeä kokoelma periaatteita metsästäjien aktiivisille toimille luonnon monimuotoisuuden hyväksi.

Julkilausuman ajantasaisuuden varmistamiseen tähtäävä prosessi alkoi jo kuluvan vuoden alkupuolella. Prosessia koordinoi FACE:n keskustoimistossa Charlotte Simon, ja sitä viedään eteenpäin työryhmätyönä. Suomen Metsästäjäliiton edustajana viisitoistajäsenisessä työryhmässä istuu Sakari Mykrä. Suomen lisäksi pohjoismaista väriä ryhmään tuo Tanska. Muu jäsenistö on Keski-Euroopasta, Iso-Britanniasta ja Välimeren maista.

Julkilausuman ajantasaistamisprosessin yhteydessä kehitetään ja kootaan laaja tietokanta eurooppalaisten metsästäjien tekemistä luonnon monimuotoisuuden säilymistä ja karttumista edesauttavista toimenpiteistä ja hankkeista.

Rivimetsästäjien työ päätöksenteon tueksi

Luonnonhoitotoimien tietokantaan syöttämistä varten laaditun verkkosovelluksen kokeiluversio on jo käytössä, ja sinne on syksyn kuluessa viety FACE:n jäsenten myötävaikutuksella ensimmäisiä esimerkkitapauksia eri maista. Samalla on kertynyt kokemuksia tietojen tallennuksen sujuvuudesta.

Keskeisimmät tietokantaan kootut tiedot hankkeista tulevat olemaan kaikkien saatavilla, mutta ainakin tällä hetkellä on suunnitelmissa, että itse tietojen tallennus tapahtuu koordinoidusti. Tietokokonaisuuden yhtenäisyyden varmistamiseksi tallennus tulee kussakin maassa tapahtumaan yhden kontaktitahon kautta. Suomessa tämän tehtävän ottaa FACE-jäsenenä hoitaakseen Metsästäjäliitto.

Toimenpiteistä ja hankkeista tullaan keräämään muun muassa sijaintitieto, toteutettujen toimien luonne, tietoa vaikutuksen kohteena olevista elinympäristöistä ja lajeista, metsästäjien tekemän työn osuudesta, yhteistyötahoista, toimenpiteiden rahoituksesta sekä mahdollisesta myöhemmästä seurannasta.

Suomesta tietokantaan on viety nyt järjestelmän kokeiluvaiheessa itseoikeutetusti riistakeskuksen kosteikko-LIFE, jolla on näkyvyyttä FACE:n verkkosivuilla jo entuudestaan.

Tietokannan kunnolla karttuessa sen avulla voidaan luotettavalla ja läpinäkyvällä tavalla antaa metsästyksestä päättäville tahoille kuva siitä, kuinka laajaa metsästäjien keskenään tai yhteistyössä muiden sidosryhmien kanssa tekemä elinympäristöihin ja lajeihin kohdistuva vapaaehtoinen luonnonhoitotyö koko maanosankin mittakaavassa todella on. Yhtenä tärkeimmistä tehtävistä tällä kertyvällä tietokokonaisuudella on metsästyksen oikeutuksen perustelu ja harrastuksemme jatkumisen turvaaminen.

Kunnostetut elinympäristöt kartalle

Kerättyä tietokokonaisuutta voi rajata hakuja tekemällä. Aineistosta voi tarkastella erikseen vaikkapa niitä toimenpiteitä tai hankkeita, jotka ovat tuoneet parannusta maatalousalueiden riistaelinympäristöihin, tai vielä tarkemmin vaikkapa ainoastaan niitä, joiden on todettu edistäneen tietyn peltoriistalajin elinoloja.

Hakurajauksena voi myös käyttää maata, hallinnollista aluetta maan sisällä ja vaikkapa hankkeiden itsensä mittakaavaa; voi siis hakea erilleen vaikkapa kaikissa FACE-maissa toteutetut vieraslajihankkeet tai esimerkiksi Italian metsästäjien rakentamat kosteikot.

Valmiiseen tietokantaan on myös suunnitteilla osio, jossa saa tarkasteltua metsästäjien kunnostamien elinympäristöjen sijaintia kartalla. Haaveissa tietokannan kehittäjillä on tietysti tilanne, jossa niin Euroopan kartta kuin maittaisetkin kartat olisivat metsästäjien ahkeruutta kuvaten huomattavan täplikkäitä.

Metsästäjäliiton hyvänä tarkoituksena on Suomen osalta mahdollistaa niin seurojen kuin yksittäisten metsästäjienkin pääsy kartuttamaan tietokantaa omia luonnonhoitotoimiaan koskevilla tiedoilla. Tietojen keruun käytännöistä kerrotaan Jahdissa heti, kun FACE tiedottaa kokeiluvaiheen olevan ohi ja varsinaisen työn alkavan.

Teksti: Sakari Mykrä

Karijoelle ampumarata järjestöjen yhteistyöllä 29.09.2014 8:38

Ampumaratojen tilanteesta käydään jatkuvasti keskustelua. Kun on kyseessä harrastus, jossa mukana on ase, se herättää mielipiteitä puolesta ja vastaan. Useimmat järjestöt eivät yksin ole riittävän vahvoja saamaan ampumarataa sellaiseen kuntoon, jossa se ei häiritse lähistöllä asuvia eikä muita alueen käyttäjiä. Karijoella on nyt ampumarata, joka täyttää jopa puolustusvoimien ampumaradoille asetetut vaatimukset. Hankkeeseen ryhdyttiin usean järjestön yhteisvoimin.

Pauli Ojala Suupohjan Reserviläisjärjestöstä kutsui lähialueen reserviläis- ja metsästysseurojen jäsenistöä yhteistoimintapalaveriin joulukuussa 2001 Kristiinankaupunkiin. Siellä keskusteltiin yhteistoimintamahdollisuuksista. Karijoki on keskellä mukana olevien tahojen toiminta-aluetta ja siksi sopiva ampumaradan sijoituspaikaksi.

Yhteistoimintasopimus allekirjoitettiin kesäkuussa 2003. Mukaan sitoutuivat Suupohjan Reserviläiset, Karijoen metsästysseura, Karijoen Reservin Aliupseerit, Kauhajoen Reserviupseerikerho ja Kauhajoen Reserviläiset.

Hankkeen eteneminen vaati varainkeräystä erilaisin toimenpitein. EU-rahaa hankkeeseen ei saatu, koska asianomaiset toimenhaltijat eivät vieneet asiaa eteenpäin. Velkaakin jouduttiin ottamaan, mutta eri järjestöt eivät osallistuneet takauksiin. Se otettiin henkilökohtaisina takauksina. Myös Sotavahinkosäätiö teki lahjoituksen projektille.

Ensimmäinen puolustusvoimain tarkastus tehtiin 15.11.2011, jossa havaittiin vielä puutteita. Puutteet korjattiin ja puolustusvoimien lopullinen hyväksymislupa saatiin kesäkuussa 2014.

Ampumarataprojektin yhteydessä uusittiin myös radan yhteydessä olevat keittiötilat. Yhteistyökumppaneille pidettiin syyskuussa hirvipäivälliset, jonne muun muassa Pohjanmaan aluetoimiston päällikkö, komentaja Jukka Ranta toi puolustusvoimien tervehdyksen ja onnittelut uudesta radasta. Päivällisillä pohdittiinkin, kuinka ampumaradalla voitaisiin tulevaisuudessa järjestää esimerkiksi Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) toimintaa, etenkin nyt, kun Kauhavan Lentosotakoulun toiminta on päättymässä.

– Myös maakuntakomppanian harjoituksia ja ammuntoja voitaisiin järjestää puolustusvoimien johdolla, ja yhteistyötä viritellä aluksi vaikkapa sovelletulla reserviläisammunnan kurssilla, kertoi Maija Haanpää, joka toimii MPK:n Etelä-Pohjanmaan koulutus- ja tukiyksikön päällikkönä.


Komentaja Jukka Ranta toi hirvipäivällisille puolustusvoimain tervehdyksen.

Karijoen rata on logistisesti hyvällä paikalla. Pohjanmaan MPK on erikoistunut erilaisiin taktisen aseenkäytön kursseihin, joten heilläkin voisi olla käyttökiinnostusta uutta ampumarataa kohtaan.

Karijoella on myös otettu ympäristö huomioon. Riittävän korkeat vallit estävät ammunnasta syntyvän äänen etenemisen. Yksi neljästä mittauspisteestä sijaitsi takavallin tasalla, sivuvallin takana. Tässä mitattu desipeliarvo oli 77,5. Tässä on mukana tuulen aiheuttama 27dp:n taustaääni. Mittaushetkellä alue oli lumeton ja pakkasta oli -15°.

Ratojen saastevaikutusten ehkäisyyn on myös ratkaisu. Ampumavallin pohjalle asetetaan matto. Matto estää luodeista mahdollisesti irtoavan aineen pääsyn maaperään. Maton päällä oleva maa-aines voidaan tarvittaessa myöhemmin seuloa ja poistaa luodit.

Projektissa suuren työn tehneet saivat Reserviupseeriliiton pronssiset ansiomitalit. Ansiomerkin saivat: Heikki Pesonen, Jaakko Moisio, Ilmari Varamäki, Simo Marttila, Olli Salmela, Eino Rinta-Marttunen, Pauli Ojala, Kalervo Uusitalo, Jukka Kangasniemi, Reijo Kykkänen ja Jyri Rinne.


Ampumaradan valmistumisen eteen ahkeroineet palkittiin Reserviupseeriliiton pronssisilla ansiomitaleilla.




Teksti:
Antti Mäkynen
Kauhajoen Reserviupseerikerho

Kuvat:
Tuomo Tuuri

Turvallista jahtikautta 26.09.2014 9:38

Hirvijahdin kynnyksellä kannattaa painottaa turvallisuutta kaikille jahtiin osallistujille. Metsästäjäliiton Turvallista jahtia -esitteiden avulla tärkeimmät turvallisuusseikat on helppo kerrata.

Löydät kolme turvallisuusesitettämme Metsästäjäliiton kotisivuilta. Voit myös halutessasi tulostaa ne suoraan sivustoltamme.

Lähetämme tänäkin vuonna painetut esitteet myös pyynnöstä jäsenseuroillemme maksutta. Tilaa haluamasi määrä esitteitä keskustoimistoltamme joko numerosta 010 841 0050 tai osoitteesta suomen(at)metsastajaliitto.fi

Turvallista jahtia!

Älä tuo tuhoisaa tuliaista metsästysmatkalta 25.09.2014 8:55

Viron ensimmäinen afrikkalaisen sikaruton tartunta todettiin syyskuun alussa kuolleena löydetystä villisiasta. Kesän 2014 aikana afrikkalaista sikaruttoa on todettu Latviassa, Liettuassa ja Puolassa sekä villisioissa että sikaloissa. Tautitapausten takia on perustettu rajoitusalueita maihin, joissa tartuntaa on todettu.

Metsästäjien on syytä noudattaa erityistä varovaisuutta palatessaan Baltian maihin, Puolaan, Venäjälle tai muihin Euroopan itä- ja kaakkoisosien maihin, Sardiniaan tai Afrikkaan suuntautuneilta metsästysmatkoilta.

  • Selvitä ennen matkaa, onko metsästysmuistojen tuonnissa rajoituksia.
  • Puhdista kaikki varusteesi ja autosi ennen paluutasi Suomeen. Pese vaatteet pesuohjeen mukaisessa korkeimmassa lämpötilassa. Puhdista saappaat ja kengät näkyvästä liasta. Pidä pestyjä vaatteita, saappaita ja varusteita pari tuntia kuumassa saunassa.
  • Pese mukana olleet koirat huolellisesti.
  • Käy saunassa palattuasi matkalta.
  • Älä vieraile sikatiloilla äläkä osallistu villisian metsästykseen Suomessa ennen kuin paluustasi Suomeen on kulunut 48 tuntia. Vältä tänä aikana myös riistaruokinnan rehun ja petohaaskan käsittelyä, täydennystä tai ruokintapaikalla käymistä.

Lue lisää taudin leviämisen ehkäisystä Eviran esitteestä

Metsästyskoirien pakollisten rabiesrokotusten voimassaoloajat muuttuvat 24.09.2014 14:25

Metsästyskoirien pakollisten rabiesrokotusten voimassaoloajat ovat muuttuneet. Rokotteen voimassaoloaika määräytyy jatkossa rokotteen valmistajan suosituksen mukaisesti. Suomessa käytössä olevat rabiesrokotteet ovat voimassa kolme vuotta yli vuoden ikäiselle koiralle annettuina. Ensimmäinen rokotus on annettava vähintään 21 vuorokautta ennen koiran käyttöä metsästyksessä tai viranomaisen palvelutehtävissä. Samat vaatimukset koskevat myös luolakoirametsästyksessä käytettäviä koiria.

Rokottavan eläinlääkärin on annettava koiran omistajalle tai haltijalle rokotustodistus, jossa on merkintä rokotuksen voimassaoloajasta. Eläimen omistajan tai haltijan tulee säilyttää rokotustodistus.

Muutos perustuu maa- ja metsätalousministeriön asetukseen raivotaudin vastustamisesta, joka tuli voimaan 22.9.2014. Asetuksen mukaisesti metsästykseen käytettävillä koirilla sekä viranomaisten palveluskoirilla on oltava voimassa oleva rabiesrokotus.

Lisätietoja: ylitarkastaja Tiia Tuupanen, p. 040 489 3348 erikoistutkija Karoliina Alm-Packalén, p. 040 486 0052

Evira kaipaa villisikanäytteitä 24.09.2014 10:10

Metsästäjä voi osallistua sikatautitutkimukseen lähettämällä Elintarviketurvallisuusvirasto Eviraan luonnonvaraisten villisikojen kudosnäytteitä. Näytteitä toivotaan lähetettävän erityisesti Kaakkois-Suomen ja Pohjois-Karjalan riistakeskusten alueilta metsästetyistä villisioista, missä todennäköisimmin liikkuu Venäjän puolelta tulleita yksilöitä.

Erityisen tärkeää on saada tutkittavaksi itsestään kuolleita ja sairaalta vaikuttaneita villisikoja, joko kokonaisina tai elinnäytteinä. Jopa pitkään kuolleena ollut ja pilaantunut ruho kannattaa tutkituttaa ASF-viruksen varalta, sillä virus säilyy raadoissa pitkään. Kuolleena löydetystä kokonaisesta villisiasta pyydämme ilmoittamaan viipymättä paikalliselle kunnaneläinlääkärille ja Eviran Oulun toimipisteeseen mahdollisen patologisen tutkimuksen varalta: tutkija Marja Isomursu, p. 040 512 1248, marja.isomursu@evira.fi tai toimisto p. 029530 4924.

Evira maksaa 20.9.2014 alkaen metsästäjille palkkiona 50 euroa/yhdestä villisiasta lähetetyt näytteet. Tavoitteena on lisätä tutkittavien näytteiden määrää afrikkalaisen sikaruton seurannan tehostamiseksi.

Näytteeksi lähetetään munuainen, perna ja verta. Munuaiset sijaitsevat ruhon keskiosassa selkäpuolella, molemmin puolin selkärankaa. Toinen munuainen riittää näytteeksi. Perna on pitkänomainen, melko litteä, väriltään tumma elin, joka on kiinnittynyt mahalaukun kylkeen ruhon vasemmalla puolella. Verinäytteeseen ei oteta hyytymiä, muita kudospaloja tai roskia.

Elinnäytteet pakataan muovipusseihin, mutta verinäyte pitää ottaa erityiseen verinäyteputkeen. Jos verinäyteputkia ei ole saatavilla, otetaan pelkät elinnäytteet muovipusseihin. Näytteenottovälineitä ja palkkiolaskulomakkeita voi tiedustella Kaakkois-Suomen (puh. 029 431 2222 tai kaakkois-suomi@riista.fi) ja Pohjois-Karjalan (puh. 029 431 2292 tai pohjois-karjala@riista.fi) alueellisista riistakeskuksista, mieluiten jo ennen jahtia. Verinäyteputkia voi kiiretilanteessa pyytää myös paikalliselta kunnaneläinlääkäriltä.

Seuraavassa perusohjeet näytteenottoon:
1. Ota näytteet mahdollisimman pian eläimen kuoleman jälkeen.
2. Pakkaa elimet ja veriputki erikseen kahteen muovipussiin ja jäähdytä jääkaapissa yön yli.
3. Kääri pussit sanomalehti-, talous- tai muuhun imevään paperiin.
4. Tämän jälkeen laita pussit esim. Matkahuollon lähetyspussiin tai muuhun tukevaan pakkaukseen, johon laitetaan mukaan täytetty lähete.
5. Jos lähetät samassa paketissa näytteitä useasta eläimestä, merkkaa yhden eläimen näytepussit ja vastaava lähete samalla numerolla
6. Lähetä näytteet Eviraan Helsinkiin Matkahuollon mukana heti pyyntiä seuraavana arkipäivänä
7. Osoite: EVIRA, ELÄINTAUTIVIROLOGIA, MUSTIALANKATU 3, 00790 HELSINKI
8. Evira maksaa Matkahuollon lähetyskulut

Lähetteen malli löytyy Eviran internet-sivuilta (www.evira.fi ? Eläimet ? Eläinten terveys ja eläintaudit ? Näytteenotto- ja lähetysohjeet ? Villisika). Lähetteen voi kirjoittaa myös vapaamuotoisesti, kunhan kaikki tarvittavat tiedot (lähettäjän yhteystiedot ja näyte-eläimen taustatiedot) tulevat mukaan.

Palkkion saamiseksi metsästäjän tulee täyttää palkkiolaskulomake ja lähettää se Eviraan. Palkkiolaskun voi lähettää samassa lähetyksessä näytteiden kanssa.

Hirvijahtikausi alkaa lauantaina 23.09.2014 13:01

Hirven- ja peuranmetsästys alkaa suurimmassa osassa Suomea syyskuun viimeisenä lauantaina eli tänä vuonna 27.9. Pohjois-Lapin alueella hirvenmetsästys alkoi jo syyskuun alussa. Hirvenmetsästykseen arvioidaan osallistuvan yli satatuhatta metsästäjää.

Osa metsästysseuroista ja -seurueista varsinkin Etelä-Suomessa siirtää hirvenmetsästyksen aloitusta omaehtoisesti lokakuulle. Kun lehdet ovat pudonneet puista, näkyvyys metsissä on parempi ja kylmemmällä ilmalla saaliin jäähdyttäminen onnistuu helpommin.

Enontekiöllä, Inarissa, Muoniolla ja Utsjoella syyskuun alussa alkanut hirvenmetsästys jakautuu kahteen jaksoon. Syys–lokakuun taitteeseen ajoittuvan kiimahuipun vuoksi hirvi on rauhoitettu 21.9.–10.10., minkä jälkeen jahti jatkuu jälleen 11.10.–30.11.

Suomen riistakeskus myönsi tulevalle metsästyskaudelle 33 500 hirvenpyyntilupaa, mikä on hiukan enemmän kuin viime syksynä. Valkohäntäpeuran metsästykseen myönnettiin 22 800 pyyntilupaa eli hieman enemmän kuin viime vuonna.

RKTL:n arvion mukaan viime vuoden jahtikauden jälkeen hirviä oli koko maassa noin 71 000 ja kevään vasontakauden jälkeen noin 112 000. Viime vuonna Suomen hirvisaalis oli noin 38 000 eläintä. Tulevan syksyn saaliin arvioidaan olevan samaa luokkaa tai hieman suurempi. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa.

Muista oranssi

Tänä vuonna on tärkeää huomioida, että tuoreen asetusmuutoksen myötä hirvieläinten metsästyksessä käytettävien liivien, takkien ja lakkien osalta punainen väri jää nyt historiaan.

Tulevana pyyntikautena hirven, valkohäntäpeuran, kuusipeuran ja metsäpeuran metsästykseen osallistuvien on käytettävä oranssinpunaista tai oranssia päähinettä tai päähineen suojusta ja ylävartalon peittävää vaatetta. Väriä on oltava vähintään kaksi kolmasosaa vaatteen ja päähineen näkyvästä pinta-alasta. Vaatimus ei koske metsästäjää, joka metsästää rakennelman suojasta.

Syksyn myötä lisääntyy myös hirvikolaririski. Hirvien kiima-aika, syksyn pimeys ja hirvien siirtyminen talvilaitumille lisäävät merkittävästi kolaririskiä.

Hirvieläimen kanssa ajetusta kolarista tulee aina ilmoittaa hätäkeskukseen, vaikka eläin jatkaisi kulkuaan kolarin jälkeen. Hätäkeskus hälyttää riistanhoitoyhdistysten ylläpitämän suurriistavirka-apuorganisaation (SRVA) kautta paikalle osaavat jäljestäjät, jotka hoitavat tilanteen edellyttämät jatkotoimenpiteet.

Suomessa sattuu vuosittain noin 4 000 hirvieläinkolaria, joista lähes kaikki aiheuttavat jälkitoimenpiteitä. Metsästys on tärkein keino säädellä hirvieläinkantoja ja ehkäistä hirvieläinonnettomuuksia.


Metsästäjäliitto mukana 8.-luokkalaisten metsäpäivillä 16.09.2014 15:28

Hämeenlinnassa vietetään 16.–19.9. kahdeksasluokkalaisten metsäpäiviä. Päivien aikana Ahveniston maisemissa järjestettävään tapahtumaan osallistuu lähes 700 oppilasta Hämeenlinnan ja Hattulan yläkouluilta.

Myös Metsästäjäliitto on mukana Hämeenlinnan Seudun 4H-yhdistyksen viidettä kertaa järjestämässä tapahtumassa. Oppilaat kiertävät opettajiensa kanssa rastiradan, ja yksi rasteista on toteutettu Metsästäjäliiton Etelä-Hämeen piirin voimin.

Rastilla Pekka Ojala ja Kalevi Kulmala kertovat Metsästäjäliitosta ja sen toiminnasta. Erityisesti keskitytään riistanhoitoon ja riistan ruokintaan. Nuorille korostetaan, että metsästys ei ole pelkkää pyssyn kanssa saaliin perässä juoksemista.

– Viime vuonna 105:n metsästykseen käytetyn päivän aikana ammuin yhden riistalaukauksen, havainnollistaa Kulmala.


Kasiluokkalaisten tehtävänä oli miettiä mitä kylttiin kirjoitettuja
ruokia kukin kuvassa oleva eläin talvella syö.

Rastilla nuoret saavat ensin tunnistaa tauluissa olevien eläinten kuvia ja sitten pohtia mitä nämä eläinlajit talvella syövät. Teeri, talitiainen, sinisorsa, kyyhkynen, metsäkauris, valkohäntäpeura ja metsäjänis ovat suhteellisen helppoja tunnistettavia kasiluokkalaisille, vaikka joku oppilaista kysyykin hämmästyneenä metsästetäänkö myös talitinttejä.

Ojala ja Kulmala selittävät, että ei tietenkään, mutta metsästäjien tehtävä on ruokkia kaikenlaisia eläimiä, jotta ne selviävät talven yli.

– Metsästäjäliitto on myös luonnonsuojelujärjestö. Me huolehdimme siitä, ettei mikään Suomen luonnonvarainen eläinkanta vaarannu metsästyksen takia ja tarjoamme lisäruokaa muillekin kuin metsästettäville lajeille. Metsästystä voi siis harrastaa myös pyssyyn tarttumatta, miehet kertovat.

Lisäksi Metsästäjäliiton rastilla tunnistettiin koiratutkapantaa, kuultiin liiton nuorisotoiminnasta ja kannustettiin nuoria osallistumaan Metso-leirille sekä metsästäjätutkintoon.

Kaurialan koulun 8H-luokalta rastirataa yhdessä luokkansa kanssa kiersi Henri Eloranta.

Hän ei ole koskaan metsästänyt, mutta harrastuksen aloittaminen kiinnostaa.

– Mökillä tulee kuljettua metsässä. Leirit kuulostivat mukavilta, joten sinne voisin ehkä mennä, hän totesi ja kehui hirvenlihaa ruuaksi joka maistuu.

Tänä vuonna metsäpäivien teemoina ovat erityisesti metsätalous ja metsäalan ammatit.

– On sanottu, että jopa 500 000 suomalaista työllistyy joko suoraan tai välillisesti metsäalalle, sanoo Hämeenlinnan 4H:n kehityspäällikkö Heidi Siivonen.

Metsäpäivien muita yhteistyökumppaneita Metsästäjäliiton lisäksi ovat HAMK ja HAMI, Metsäkeskus, UPM, Metsähallitus, Metsäkonepalvelu, MTK, Mhy Häme ja SPR.