Metsästäjän terveys- ja hygieniakoulutukset käynnistyvät 20.02.2017 11:21

Koulutuksessa käydään läpi myös ajankohtaiseen afrikkalaiseen sikaruttoon liittyviä asioita.

Metsästysseuroille on jälleen tarjolla riistanlihan käsittelyn hygieniakoulutusta. Jos hirviporukasta löytyy koulutuksen käynyt henkilö, niin hän saa tarkastaa ruhon ja sisäelimet jo pyyntipaikalla, jos liha aiotaan viedä leimattavaksi. Koulutuksessa tarjolla myös ajankohtaista, huipputason tietoa esimerkiksi riistaeläinten sairauksista, kuten afrikkalaisesta sikarutosta.

Metsästäjien terveys- ja hygieniakoulutus on erityisen hyödyllinen seuroille, jotka myyvät riistanlihaa, mutta myös perusmetsästäjä saa siitä tarpeellista tietoa. Koulutus on teoriapohjainen eikä sisällä käytännön lihankäsittelyä. Koulutuksen käyneet kirjataan Eviran viralliseen rekisteriin.

Katso kevään koulutukset ja ilmoittaudu heti!

 

Perniön sudenmetsästyksessä ei rikosta 17.02.2017 15:50

Mediassa on liikkunut olettamuksiin perustuvia syytteitä Salo-Raasepori-alueen sudenmetsästyksestä. Salon poliisilaitos on tutkinut asiaa ja todennut, että metsästykseen ei liity rikosta. Myös lupahakemuksen periaatteet noudattivat maa- ja metsätalousministeriön asetuksia ja ohjeita, ja kaikki hakemukseen annettu tieto on todennettavissa.

Metsästäjien päätös olla antamatta lausuntoja ennakkoon tai jahdin aikana on johtunut mm. siitä, että viime vuonna metsästystä häirittiin. Viranomaistutkinnan aikana ei julkinen kannanotto ole myöskään ollut mahdollista. Nyt kun poliisi on todennut, että rikosta ei ole tapahtunut, metsästäjät haluavat tuoda esiin tapahtumien oikean kulun.

Perättömiä väitteitä metsästyksen kulusta

Metsästyksen johtajana toiminut Esa Nykänen ihmettelee, että medialle on kerrottu vaihtoehtoisia faktoja, vaikka ei ole itse oltu edes läsnä metsästystilanteessa, ja on myös tehty amatööritason ”rikospaikkatutkintaa” metsästystä seuranneina päivänä. ”On metsästäjien mustamaalaamista leimata heitä huhupuheiden perusteella lainrikkojiksi, vaikka mitään näyttöä rikoksista ei ole”, Nykänen sanoo.

Jahtitilanteen kulku metsästyspäivänä

Medialle ja poliisille on väitetty, että metsästystilanteessa on ollut kolme sutta, joista suurin on ammuttu piittaamattomasti ohjeita noudattamatta. Nykänen oikaisee perättömiä väitteitä seuraavasti:

”Jahtipäivänä tuli metsästäjien tietoon susilauma, joka oli lupa-alueella kulkenut asuttujen talojen piha-alueilla. Kiertämällä alue saatiin tieto lauman sijainnista. Samalla varmistettiin, että muita sudenjälkiä ei mennyt sisään eikä ulos. Lumikeli oli jäljitykselle erittäin otollinen. Jälkimiehet ja koiranohjaajat seurasivat jälkiä koirat kytkettyinä. Kun lauman eläimet erkaantuivat eri suuntiin, laskettiin metsästyskoirat yksittäisen pienikokoisen jäljen perään. Tässä noudatettiin ohjeita ja suosituksia, koska tarkoituksena oli pyytää ensisijaisesti nuorta sutta. Yksittäinen susi ajautui koirien ajamina metsästäjän eteen, ja tämä kaatoi suden. Kun tilanne oli ohi, koirat otettiin auton kyytiin.”

Myös poliisi on todennut, että lopputilanteessa on ollut mukana ainoastaan yksi susi ja kaksi koiraa. Ei siis kolmea sutta kuten on väitetty. ”Tapahtuma oli helposti todistettavissa”, Nykänen lisää. "Koiria suositellaan lupapäätöksessä käytettäväksi nimenomaan yksittäisen suden ajattamiseen."

Alfayksilön tunnistaminen vaikeaa

Metsästäjillä ole ollut mitään syytä olla noudattamatta metsästykseen liittyviä lupaehtoja tai ohjeita. Mikäli kaatunut yksilö todetaan lauman alfanaaraaksi, on se tietenkin hyvin valitettavaa. Tunnistaminen ampumatilanteessa on vaikeaa, eikä kyseessä ole rikos, vaan asia on kirjattu lupaehtoihin suositukseksi.

Luonnonvarakeskuksen viimeisimmässä kanta-arviossa todetaan, että Suomen susikanta on ollut kasvussa vuodesta 2013 lähtien.

Uusi Jahti-lehti ilmestyy huomenna 8.02.2017 13:32

Jahdin vuoden ensimmäinen numero kolahtaa postilaatikkoon huomenna torstaina 9.2. Lehti sisältää Suomen juhlavuoden kunniaksi jutut muun muassa satavuotiaasta metsästysseura Tuliluikusta sekä vuoden lopussa järjestettävistä Suomen suurimmista peijaisista, joissa jokainen voi olla mukana. Lisäksi Jahdissa alkaa uusi riistaruokasarja, jonka ensimmäinen pääraaka-aine on valkohäntäpeura. Jousimetsästyksen ystäville on tarjolla kattava paketti ATA Show´sta. Mukana on myös metsästäjän terveys- ja hygieniakoulutusten kevään aikataulut ja tietoa riistaystävällisestä metsän kasvatusmallista.

Jahti on Metsästäjäliiton jäsenlehti, jonka voi tilata myös erikseen hintaan 42 €/vuosi (viisi numeroa).

WWF:n lihaopas suosittelee lautaselle riistaa 7.02.2017 13:35

WWF julkaisi ensimmäistä kertaa Suomessa Lihaoppaan, jossa arvioidaan lihojen ympäristövaikutuksia. Kestävästi pyydetty riista on WWF:n mukaan oiva vaihtoehto, kun haluaa syödä ympäristön kannalta parempaa lihaa.

Ruoka on ympäristön kannalta yksityisen kuluttajan merkittävin päivittäinen valinta. Ilmastonmuutoksen, Itämeren ja luonnon monimuotoisuuden kannalta on ratkaisevaa, kuinka paljon ja minkälaista lihaa syömme.

Riistalle vihreää valoa

Ruoka-aineiden tuotannon vaikutusta ympäristöön voidaan mitata monilla mittareilla. Ympäristön kannalta tärkeimpiä ovat luonnon monimuotoisuus-, ilmasto- ja vesistövaikutukset sekä torjunta-aineiden käyttö. Oppaassa lihat on merkitty liikennevaloista tutuin värein. Punainen kertoo, millä tuotteilla on suurimmat haitalliset ympäristövaikutukset. Keltaisella merkittyjä kannattaa ostaa harkiten ja vihreitä kuluttaa kohtuudella. Kestävästi pyydetylle riistalle näytettiin oppaassa vihreää valoa.

Oppaassa arvioitiin kotimaisista hirvieläimistä hirvi, metsäkauris ja valkohäntäpeura. Hirvieläinten osuus riistasta on kilomäärällisesti merkittävin, ja niiden kannat kestävät nykyisen metsästyksen hyvin. Riistaa ei kuitenkaan riitä kestävästi pyydettynä kattamaan koko Suomen tämänhetkistä lihankulutusta. Siksi opas suosittelee myös kasvisten ja kestävästi pyydetyn kalan kulutuksen lisäämistä. Tarhattua riistaa ei arvioitu.

Kennelliiton metsästyskoiratyöryhmä vierailulla Erätalolla 12.01.2017 12:12

Kennelliiton metsästyskoiratyöryhmä vierailee tänään torstaina 12.1. Metsästäjäliiton toimistolla Riihimäellä. Tapaamisessa keskustellaan ajankohtaisista metsästyskoiriin liittyvistä aiheista, kuten suden poikkeuslupametsästyksen tilanteesta ja koiravahingoista. Lisäksi pohditaan nuorisoyhteistyön kehittämistä Metsästäjäliiton ja metsästyskoirajärjestöjen välillä ja luodaan tilannekatsaus hankkeeseen, jonka tarkoitus on liittää suomenpystykorvalla metsästys Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle.

Maa- ja metsätalousministeriö esittää rajoitettua ahmojen metsästystä 5.01.2017 9:13

Maa- ja metsätalousministeriö esittää suurimmaksi sallituksi saalismääräksi 8 ahmaa pohjoisen ja itäisen poronhoitoalueen kannanhoitoalueella. Rajoitettu metsästys halutaan sallia merkittäviä porovahinkoja aiheuttavien yksilöiden poistamiseksi. Metsästyksen sallimisen jälkeen seurattaisiin, miten se vaikuttaa alueen ahmavahinkojen määrään. Poikkeusluvat myöntäisi Suomen riistakeskus.

Marraskuun 2016 kanta-arviossa Luonnonvarakeskus arvioi, että Suomessa on noin 220–250 ahmaa. Ahmakanta on moninkertaistunut 15 vuodessa. Ne elävät pääosin pohjoisilla tunturialueilla ja itäisillä metsäalueilla. Alpiinisen vyöhykkeen ahman on katsottu olevan viimeisimmässä luontodirektiivin kuusivuotisarvioinnissa suotuisalla suojelutasolla. Tunturi-Lapin (pohjoisen ja itäisen poronhoitoalueen kannanhoitoalueen pohjoisosan) ahmakanta onkin osa elinvoimaista Skandinavian ahmapopulaatiota. Lisäksi Itä-Lapin (pohjoisen ja itäisen kannanhoitoalueen Venäjään rajoittuvan osan) ahmakanta on osa Venäjän elinvoimaista ahmapopulaatiota. Esityksen määrä 8 ahmaa ei tulisi vaikuttamaan ahman suojelutasoa heikentävästi. Sekä Ruotsi että Norja metsästävät ahmoja lammas- ja porovahinkojen vähentämiseksi.

Ahma aiheuttaa kaikista suurpedoista eniten vahinkoja porotaloudelle. Ahman tappamia poroja on ilmoitettu tänä vuonna jo 2744, joka on lähes pari sataa poroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Laskennallinen ahmojen aiheuttama vahinko on 6,26 miljoonaa euroa. Ennakkoarvioiden perusteella poronhoitoalueen suurpetojen aiheuttamat vahingot tulevat olemaan n. 10,5 miljoonaa euroa. Komission Suomelle sallima maksuvaltuus on enintään 10 miljoonaa porovahingoissa.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:

neuvotteleva virkamies Sami Niemi, p. 0295 162 391
ylitarkastaja Janne Pitkänen p. 040 867 2667

Metsästysradiot ja koiratutkat vapautetaan luvista 2.01.2017 10:49

Yksi Metsästäjäliiton pitkäaikainen tavoite toteutui. Viestintävirasto vapauttaa vihdoin luvanvaraisuudesta metsästysradiot, lupaa tähän asti edellyttäneet koiratutkat, radiomikrofonit ja 60 GHz:n alueen kiinteät radiolinkkilaitteet. Uudet määräykset astuivat voimaan 1.1.2017.

Määräysmuutoksilla vapautetaan luvanvaraisuudesta seuraavat laiteryhmät:

  • Harrastus- ja työyhteyksiin käytettävät radiolähettimet, jotka toimivat ainoastaan RHA68-kanavilla (kaksikymmentäkuusi 25 kHz:n levyistä radiokanavaa taajuusvälillä 67 – 72 MHz).
  • Jäljitys- ja seurantalähettimet, jotka toimivat taajuuksilla 155,400;155,425; 155,450; 155,475; 155,500 ja 155,525 MHz.
  • Radiomikrofonit taajuusalueilla 174 – 230 MHz ja 470 – 694 MHz.
  • Kiinteät radiolinkkilaitteet taajuusalueella 59 – 63 GHz.

Luvasta vapauttaminen koskee ainoastaan määräysten 15 ja 4 mukaista käyttöä ja vaatimustenmukaisia laitteita.

Muutos ei edellytä toimenpiteitä niiltä, joilla on voimassa oleva radiolupa.

Lisätietoja:

Apulaisjohtaja Tapio Penkkala
p. 02 9539 0434

Tuomas Hallenberg Metsästäjäliiton puheenjohtajaksi 30.12.2016 16:17

Kuvassa vasemmalta Metsästäjäliiton uusi varapuheenjohtaja Ilkka Mäkelä ja uusi puheenjohtaja Tuomas Hallenberg.
Metsästäjäliiton ylimääräinen liittokokous pidettiin Seinäjoella 30.12. Kokouksessa liiton piirit valitsivat uuden hallituksen ja puheenjohtajan aiemmin eronneiden tilalle. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Tuomas Hallenberg ja varapuheenjohtajaksi Ilkka Mäkelä.
 
Tuoreen hallituksen muut jäsenet ovat Jukka Hautala (Pohjanmaa), Ahti Lukkaroinen (Etelä-Häme), Timo Minkkinen (Uusimaa), Kalevi Korhonen (Lappi), Petteri Lampinen (Suur-Savo), Jani Nuijanmaa (Keski-Suomi), Pekka Julkunen (Pohjois-Savo), Antti Kuivalainen (Pohjois-Karjala), Timo Lähdekorpi (Satakunta) ja Harri Käsmä (Kainuu).
Varajäseniä ovat Sinikka Uusitalo (Keski-Pohja), Juha Sormunen (Kymi), Pauli Nyström (Pohjois-Häme), Lars Kärkinen (Svenska Österbotten), Veli Seikola (Varsinais-Suomi) ja Mikko Äijälä (Oulu).

Koulutukseltaan Hallenberg on Joensuun yliopistosta valmistunut metsänhoitaja, MMM ja MBA. Hän on työskennellyt muun muassa metsäyhtiö UPM:n vaneriteollisuuden raaka-ainehuollon johtajana sekä kansainvälisissä tehtävissä YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:ssa sekä UPM:n metsäosastolla useissa tehtävissä, kuten hankintapäällikkönä, korjuu-ja logistiikkajohtajana ja keskistetyn ohjauksen johtajana Pohjois-Euroopan puunhankinnassa. Työuransa kautta hänellä on hyvät suhteet metsäyhtiöihin sekä maa- ja metsätalousministeriöön.

Hallenberg on aktiivinen metsästäjä ja kanakoiraharrastaja. Hän on asunut eri puolilla maata ja siten jäsenenä useassa suomalaisessa ja yhdessä virolaisessa metsästysseurassa. Vapaaehtoinen maanpuolustustyö mm. Karjalan Prikaatin killassa ja Suomen Reserviupseeriliitossa kuuluu myös Hallenbergin harrastuksiin.  Sotilasarvoltaan hän on reservin kapteeni.

Hänellä on mittava kokemus järjestötoiminnasta ja hallitustyöskentelystä. Tällä hetkellä Hallenberg toimii mm. metsäpuiden siemeniä tuottavan Siemen Forelia Oy:n ja Suomen suurimman taimiyhtiön Fin Forelia Oy:n hallitusten puheenjohtajana. Perheeseen kuuluu vaimo, kaksi lasta ja kaksi karkeakarvaista saksanseisojaa. Perheessä on jo kolme metsästyskortin haltijaa. Hän puhuu suomen lisäksi englantia, ranskaa ja ruotsia.
 
"Kokous meni rakentavissa merkeissä, Hallenberg toteaa. "Yhteisenä tavoitteena on jatkaa Metsästäjäliiton toiminnan ja palvelujen kehittämistä jäsenten etua ajatellen."

Suden poikkeuslupien haku on alkanut 29.12.2016 10:06

Suden suurimmaksi saalismääräksi poronhoitoalueen ulkopuolella tuli 53 sutta, ja poikkeuslupien haku on alkanut. Riistakeskus aloittaa hakemusten käsittelyn 2.1. Lupa-ajat tulevat olemaan enintään 21 vuorokautta.

Poikkeuslupaharkinta on aina tapauskohtainen. Harkinnan perusteena voivat olla muun muassa susien aiheuttamat vahingot ja turvallisuusriskit, kuten toistuvat pihakäynnit, sekä sosiaaliset syyt. Poikkeuslupaharkinnassa otetaan huomioon myös, millaisista yksilöistä sen hetkinen susisaalis koostuu. Erityisesti seurataan alfanaaraiden päätymistä saaliiksi. Metsästys tulee keskittää nuoriin yksilöihin.

Käsittelyn nopeuttamiseksi hakemukset toivotaan jätettävän sähköisenä Suomen riistakeskukseen. HUOM! poikkeuslupa 41 A §, vahinkoperusteinen, suurpedot. Hakemusalue tulee rajata tarkasti. Hakemukset ovat julkisia asiakirjoja.

Lisätietoja:
Sauli Härkönen, Julkisten hallintotehtävien päällikkö, Suomen riistakeskus
p. 029 431 2104, sauli.harkonen@riista.fi

53 suden kiintiö on täysin alimitoitettu 22.12.2016 15:44

Maa- ja metsätalousministeriö vahvisti asetuksella, että suden vuotuinen kaatokiintiö metsästysvuosille 2016–2018 on poronhoitoalueen ulkopuolella 53 sutta. Lausunnolla olleen asetusluonnoksen määrää nostettiin 13 sudella tarkentuneen kanta-arvion vuoksi. Asetus tulee voimaan 28.12. Metsästys voi alkaa joustavasti heti luvan myöntämisen jälkeen.

Metsästäjäliitto esitti lausunnossaan 75 suden kiintiötä, joten tämä luku on täysin alimitoitettu. Joulukuun arviossa Luke ilmoitti laumamääräksi 32–38. Tämäkin on hyvin varovainen arvio, sillä esimerkiksi Pohjois-Karjalassa Metsästäjäliitto ja riistakeskuksen aluetoimisto päätyivät laskennoissaan 19 laumaan, mutta Luken arvioon niistä päätyi vain 14. Lisääntyneet pihakäynnit ja vahingot kertovat, että kanta jatkaa kasvuaan viime vuoden kannanhoidollisesta metsästyksestä huolimatta.

Tällä kiintiöllä kasvu vain kiihtyy. Koirien käyttö on tihentymäalueilla jo nyt lähes mahdotonta. Yhteiskunnallisesti tärkeät toimet, kuten hirvikannan säätely ja suurriistavirka-apu vaativat toimivia koiria, joita voi kouluttaa ilman jatkuvaa hengenvaaraa. Tällä menolla tilanteesta tulee täysin kestämätön. Tarpeen mukaan tulisi olla mahdollista poistaa kokonainen ongelmalauma tai yksittäinen ongelmasusi.

Tähän kiintiöön lasketaan poronhoitoalueen ulkopuolella myös esimerkiksi vahinkoperusteisilla luvilla saatu saalis, poliisin määräyksellä lopetetut sudet sekä liikenteessä tai laittomaan metsästykseen kuolleet sudet. Lupaharkinnassa kiintiön käyttöön vaikuttaa myös se, minkälaisista yksilöistä sen hetkinen saalis koostuu. Erityisesti Riistakeskus seuraa alfanaaraiden päätymistä saaliiksi.